Pääkirjoitus: Edes käsikirjoittaja ei olisi luonut upeampaa tarinaa kuin Wilma Murto – näin naiset pelastavat Suomen yleisurheilun

Suomalaisen yleisurheilun kasvuluvut ovat pitkälti naisten tuomia. Tähän tarinaan Wilma Murron kultamitali istuu täydellisesti.

Lapsuuttaan 1960-luvun alussa viettäneet muistavat, mikä oli Suomen kuumin urheilubuumi tuolloin. Seiväshypyn ME-mies ja vuoden 1962 Euroopan mestari Pentti Nikula suorastaan villitsi suomalaiset pojat kokeilemaan vaativaa urheilumuotoa. Välineiksi kelpasivat erityisesti puiset pyykkiseipäät, joilla kannateltiin pyykkinaruja.

Kun Wilma Murto, 24, voitti EM-kultaa tuloksella 485 – viisi senttiä ylempää kuin Nikula 1962 terässeipäällään – se samalla varmisti, että seiväshyppykouluihin riittää oppilaita. Mutta siinä missä Nikulan aikaan ei voitu kuvitellakaan naisten hyppäävän seivästä, tänä syksynä lajin pariin hakeutuu suuri määrä nimenomaan innokkaita tyttöjä.

Lue lisää: Wilma Murron sensaatiomainen EM-kulta sai maajoukkue­hiihtäjät sekaisin – Krista Pärmäkoski ryntäsi pimeään yöhön

Suomalaisen yleisurheilun kasvu niin harrastajamäärissä kuin maksavissa seuraajissa on nimenomaan naisten tuomaa. Markkinointitutkimusyhtiö Sponsor Insightin tuoreimman selvityksen mukaan yleisurheilu on naisten keskuudessa maan suosituin urheilulaji.

Mikä tätä kehitystä voisi paremmin symboloida kuin valovoimaisen naisen kultamitali yhdessä koko urheilumuodon näyttävimmistä lajeista? Naisen, joka samalla lopetti suomalaisen yleisurheilun yli kuuden vuoden arvokisakaamoksen.

Tarinana Wilma Murron kehitys supertähdeksi on vailla vertaa, eikä se välttämättä olisi syntynyt taitavimmankaan käsikirjoittajan kynästä. Alaikäisen juniorin loistelias läpimurto ja myöhemmin taakaksi muodostunut ME-hyppy. Tämän jälkeen nuoren urheilijan normaalit fyysiset ja mentaaliset kasvukivut ja hapuilevat valmentajavaihdokset.

Kun ruoho ei ollutkaan aidan toisella puolella vihreämpää, aikuiseksi kypsynyt nainen palasi vanhan valmentajan luo, ja loppu on historiaa.

Lue lisää: Näin Wilma Murron ”shokeeraavasta” EM-kullasta uutisoitiin maailmalla – Ruotsissa räväytettiin heti: ”Kosto”

Wilma Murto paransi ennätystään loppukilpailussa hämmentävät 13 senttiä, mutta kun tästä laskee keskiarvon 6,5 vuoden ajalle eli juniorien ME-tulokseen tammikuussa 2016, ennätysparannusta onkin tullut vain kaksi senttiä vuodessa. Tämä on mainio opetus niille, jotka odottavat huippu-urheilijan aina etenevän lineaarisesti tavoitteissaan.

Murto kumuloi Münchenin suomalaisille erikoisen toimivalla – kolmet arvokisat 1972–2022 ja aina vähintään yksi kulta – olympiastadionilla taloudellista hyvää paitsi itselleen myös lajilleen. Kultamitali on pitkällä aikavälillä Urheiluliitolle ja suomalaiselle yleisurheilulle miljoonien eurojen arvoinen.

Lue lisää: Wilma Murto pelasti yleisurheilupomon takamuksen – näin EM-sankari itse kommentoi

Vuonna 1972 Helsingin olympiastadionin täyttivät Ruotsi-otteluun tuoreet olympiavoittajat Lasse Viren ja Pekka Vasala. Naisten pisin juoksumatka olympiakisoissa oli 1 500 metriä.

Torstaiaamuna maaottelua alettiin mainostaa Wilma Murrolla. Materiaalit olivat toki Urheiluliitossa valmiina jo ennen kilpailua. Vain kulta uupui.