Eduskuntavaalit ovat yhdeksän viikon päässä. Keskeisten puolueiden väliset asetelmat alkavat pikku hiljaa tulla näkyviin.
Viimeisimmät havainnot lähtevät siitä, kun SDP mitä ilmeisimmin tajusi, ettei se tule enää olemaan Suomen suurin puolue vaalien jälkeen.
Sen jälkeen tapahtui se, että puolue puheenjohtajansa Sanna Marinin johdolla leimasi perussuomalaiset rasistiseksi puolueeksi ja ilmoitti, että hallitusyhteistyö ei PS:n kanssa käy.
Myös vihreät, vasemmistoliitto ja melkoisella varmuudella myös RKP ilmoittivat, ettei yhteistyö PS:n kanssa sovi niille.
Perussuomalaisten johto haluaa kuitenkin valtaa, elikkä hallitukseen. Esimerkiksi kaikista PS:n kansanedustajista ei voi sanoa samaa, koska he pelkäävät hallituskompromissien romuttavan puolueen kannatuksen.
Joka tapauksessa tilanne on nyt se, että perussuomalaisten tie hallitusvastuuseen onnistuu vain kokoomuksen kanssa.
Puolueessa on kuitenkin yhä enemmän tiivistynyt ajatus myös siitä, että jotta PS voisi olla vakavasti mukana hallitustunnusteluissa, sen pitää olla eduskuntavaalien ykkönen. Tähän arvioon yhtyvät monet politiikan tarkkailijat.
Tämä johtuu siitä, että perussuomalaiset katsovat olevansa niin kaukana kokoomuksen kannoista esimerkiksi ilmasto- ja EU-politiikassa, että he ajattelevat kokoomuksen kääntyvän SDP-yhteistyön piiriin, jos kokoomus on vaalien ykkönen.
Esimerkiksi juuri ilmasto- ja EU-kysymyksissä kokoomus ja SDP löytävät toisensa helposti. Sovitettavaa tulisi tietysti muun muassa sopeutus- ja verokysymyksissä, mutta on niistä ennenkin sinipunapohja rakennettu.
Kokoomuslaisia vetää demarien suuntaan sekin, että vaikka puolueessa onkin paljon myös PS-yhteistyön symppaajia, on myös paljon niitä, jotka eivät usko perussuomalaisten kykyyn kestää hallitustaivalta.
Keskustan asema tässä pelissä on, että se menee jälleen hallitukseen, jos kannatustaso vähänkin antaa myöten, ja hallituksen pöydässä saa myös keskustalle tärkeitä asioita läpi.
Jos perussuomalaiset onnistuisi kampeamaan itsensä vaalien ykköseksi, sitä ei voisi ohittaa, vaan sen johdolla aloitettaisiin hallitustunnustelut. Silloin sillä voisi olla paremmat mahdollisuudet saada kokoomuksen kanssa hallituspohja kasaan.
Näin ollen perussuomalaisilla on nyt kaikki pelissä. Mainonta käy jo kuumana ja vaaliteemoissa haetaan aika lailla maksimaalista eroa muihin puolueisiin.
Tämä on viime päivinäkin tullut selvästi esiin esimerkiksi keskustelussa työperäisestä maahanmuutosta. Siinä PS vetää hyvin tiukkaa, muista puolueista poikkeavaa linjaa.
Perussuomalaiset haluaa luoda kuvaa tilanteesta PS vastaan muut. Se toivoo näin herättelevänsä potentiaalisia äänestäjiään ja kanavoivansa kaikenlaisen tyytymättömyyden perussuomalaisten äänestämiseen vaaleissa.
Mitä sitten tapahtuisi, jos PS olisikin vaalien isoin puolue ja aloittaisi Riikka Purran johdolla hallitustunnustelut?
Perussuomalaisten kannattaisi ainakin yrittää saada kokoomus sellaiseen asentoon esimerkiksi verokysymyksissä, että sen jälkeen sinipunan kasaaminen olisi jo vaikeampaa.
Melkoisella varmuudella voidaan sanoa, että jos PS on piikkipaikalla, alkaa vielä muitakin vaihtoehtoja armottomampi vääntö hallituspohjasta. Sen kestoa ja lopputulosta olisi hyvin vaikea ennustaa.
