Marin: Suomen Nato-ratifiointi olisi pitänyt saada jo maaliin
Suomalaiset halusivat Natoon, jotta saadaan parempaa turvaa aggressiivista Venäjää vastaan. Nyt näyttää siltä, että Turkin ratifiointi voi viivästyttää jäsenyyttä pitkälle ensi vuoteen.
Suomalaiset ovat Marinin mukaan silti turvassa.
– Prosessi ottaa pidemmän aikaa, mitä olisimme toivoneet. Meidät olisi pitänyt jo hyväksyä ja ratifiointiprosessi saada maaliin.
Marinin mielestä on tärkeää, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon samaan aikaan. Jos muissa kansallisissa parlamenteissa toimitaan niin, että jäsenyydet etenevät eri aikaan, emme voi sille mitään, Marin sanoo.
– En kuitenkaan halua lähettää mitään viestä ulospäin, että menisimme Natoon eri aikaan.
Marin on käyttänyt kovaa kieltä Venäjää kohtaan viime aikoina.
Onko turvallisuuspolitiikan suhteen Suomesta tulossa viides Baltian maa Pohjoismaan sijaan?
– Ei ole tulossa, Marin sanoo napakasti.
Kaikille halukkaille pitäisi antaa koronarokote
Suomessa vanhempi väestö on kuollut syksyn aikana muuta Eurooppaa enemmän koronaan.
On merkille pantavaa, että Suomen rokotepolitiikka poikkeaa monista muista Euroopan maista. Työikäiset saavat eri puolella Suomea rokotteita eri perustein, kun THL:n ja STM:n suositukset poikkeavat toisistaan.
– Minä en ymmärrä, mikä rokottamisessa on ongelmana. Jos rokotuksia puuttuisi, niitä voitaisiin hankkia lisää. Annetaan piikki kaikille, jotka niitä haluavat, Marin sanoo suoraan.
Ehkä terveysviranomaiset voisivat avata julkisuudessa paremmin sitä, miksi Suomen rokotuspolitiikka on sellainen kuin se on, hän toteaa.
Ruoan hinta on noussut 15 prosenttia vuoden takaisesta
Ruoan hinnan hurjan nousun taustalla on energiamarkkinoiden kriisi, Marin sanoo.
Energiamarkkinat ovat sekaisin, energiayhtiöt tekevät mielettömiä voittoja, vaikka ihmiset ja yhteiskunnat maksavat energiasta ja muustakin hurjia summa, Marin sanoo.
Siksi Euroopan laajuisesti on valmisteltu Windfall-veroa, jolla halutaan suitsia energiayhtiöiden suuria voittoja nykyisessä tilanteessa. Asia on ollut pöydällä myös valtiovarainministeriössä.
– Sillä voitaisiin rahoittaa tukitoimia, joita ihmisille nyt maksetaan, jotta valtio eivät vain velkaantuisi. Mutta tämä on todella vaikea harjoitus, Marin sanoo.
Marin: Hallitus on onnistunut ilmastoimissaan, olemme paljon lähempänä hiilineutraaliuden saavuttamista kuin uskottiinkaan
Ennallistamisasetukselle sanotaan jyrkästi ei, vaikka hallitus on sitoutunut ilmastotoimiin.
Mistä se johtuu?
– Emme hyväksy, että kustannukset ovat epämääräiset ja Suomelle erittäin kalliit verrattuna muihin Euroopan maihin, Marin sanoo.
Hallitus on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Seuraavankin hallituksen pitää pystyä jatkamaan samalla tiellä, sillä kaikkea ei voida saavuttaa nykyisen hallituksen voimin, Marin muistuttaa.
Pääministeri antaisi hallitukselle kiitettävän arvosanan ilmastopolitiikan toimista.
– Olemme paljon lähempänä hiilineutraaliuden saavuttamista kuin uskottiinkaan.
Maatalouden päästöistä pitäisi vähentää kolmannes vuoteen 2035 mennessä.
– Uskon, että maatalousyrittäjät voivat olla ilmastosankareita. Sen pitää olla vain kannattavaa, että he myös saavat leipänsä pöytään.
Hallituksella on yhteiset pelisäännöt, ja hallitusta kyllä johdetaan
Seuraaviin eduskuntavaaleihin on nyt nelisen kuukautta aikaa.
Hallitus on ollut riitaisa, mutta näin lähellä vaaleja tuskin pääministerin mahtikäskyt auttavat, toivon että eduskunnassa työ sujuu ja asiat saadaan hoidettua, Marin sanoo.
Hallitus on kuitenkin toimintakykyinen.
– En sanoisi, että kyseessä on kaaos. Meillä on lakiesityksiä, jotka ovat suoraan sanottuna vaikeita keskustalle. Jos jossain ryhmässä pelisääntöjä ei voida noudattaa, se kertoo enemmän ryhmän tilanteesta.
On totta, että kaikkia lakihankkeita emme saaneet eduskuntaan asti, mistä oli sovittu, Marin sanoo.
Marin: En olisi halunnut viedä riitaista lakiesitystä eduskuntaan
Lainsäädäntöä on jumpattu pitkään ja monen eri hallituksen voimin. Saamelaiskäräjälaki vietiin lopulta riitaisena eduskuntaan. Yritimme viimeiseen asti neuvotella yhteistä esitystä eduskunnalle, Marin sanoo.
– Saamelaiskäräjälaki on häpeätahra suomalaisessa yhteiskunnassa.
Rikoslainsäädäntöä pitää uudistaa
Nuorten rikollisuus on puhuttanut tällä viikolla eduskunnassa, ja oppositio teki aiheesta jo välikysymyksen.
Pääministeri Marin sanoi jo aiemmin tällä viikolla, että rikosten rangaistuksia pitäisi koventaa. Tällä hetkellä esimerkiksi ryöstöstä saatava alin rangaistus on neljä kuukautta. Hän ei kuitenkaan ehdota suoraan, miten esimerkiksi ryöstön rangaistavuutta pitäisi koventaa.
– En lähde huutokauppaan, mikä yksittäisen rikoksen rangaistuksen alaraja pitäisi olla. Koko rikoslainsäädäntöä pitäisi tarkastella uudestaan ja uudistaa.
Tuomioiden koventaminen on ollut perinteisesti oikeistopuolueiden paletissa.
– Olen itse ollut pitkään tiukan kriminaalipolitiikan kannattaja. Uskon siihen, että uhrien pitää saada myös oikeutta. Heidän kärsimyksenä pitää tunnistaa ja tunnustaa, Marin sanoo.
Sote vaatii joka vuosi enemmän rahaa
Soteuudistus maksaa jo 1,3 miljardia enemmän verrattuna nykyjärjestelmään. SDP on myös ehdottanut yli 700 miljoonan lisäystä rahoitukseen.
– Meidän sotesektori tulee viemään rahaa entistä enemmän joka vuosi. Se on fakta, kun väestö ikääntyy, Marin sanoo.
Hyvinvointialueiden päättäjät eivät ole helpon tehtävän edessä, kun palveluita ohjataan, suunnitellaan ja resursoidaan uudestaan.
Voiko käydä niin, että hyvinvointialueet ilmoittavat vuosittain soterahojen loppuvan?
– Pidän sitä todenäköisenä. Miksi näin on, on kysymys, johon pitäisi vastata. Jos palveluihin saisi alkuvaiheessa resursoitua enemmän rahaa.
– Jos ihmisten hampaat hoidetaan vaikka heti kuntoon, ei tule myöhemmin sen vuoksi muita ongelmia. Se vaatisi rahaa perushoitoon, mutta säästyisi muualta, Marin selventää.
Kun soteuudistus tulee, paraneeko vai huononeeko ihmisten saama hoito?
– Uskon, että paranee pidemmällä aikavälillä. Voimaan tulee myös hoitotakuu, ihmiset pääsevät nopeammin hoitoon.
