Marin oli eilen valmis ottamaan aikalisän. Hanke sai lausuntokierroksella murskakritiikkiä kaikilta keskeisiltä ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijoilta.
Kaikki keskeiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijat ovat tyrmänneet pääministerin alaisuuteen suunnitellun uuden turvallisuuspoliittisen yksikön perustamisen. Marin oli eilen valmis siirtämään asian tulevan hallituksen mietittäväksi. Kuva: Jussi Nukari / IS, Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Mika Lehto
Puolustusministeriö on samaa mieltä kuin tasavallan presidentin kanslia, ulkoministeriö ja Pääesikunta.
Suomeen ei, ainakaan tällä aikataululla, tarvita uuden turvallisuuspoliittisen neuvonantajan johtamaa uutta turvallisuuspoliittista yksikköä Valtioneuvoston kansliaan.
Puolustusministeriön lausunnon mukaan pääministerin alaisuuteen suunniteltu uusi yksikkö hämärtäisi nykyisin hyvin toimivaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelua ja käytäntöjä.
– Puolustusministeriö katsoo, että asetusehdotuksen turvallisuuspolitiikkaa koskevat säännösehdotukset voivat vaikuttaa ministeriöiden toimivaltasuhteisiin ja aiheuttaa epäselvyyttä turvallisuuspoliittisen toimivallan jakautumisessa.
– Ehdotuksessa ei selosteta valtioneuvoston kanslialle suunnitellun uuden tehtävän sisältöä eikä arvioida sen mahdollisia vaikutuksia muiden ministeriöiden valtioneuvoston ohjesäännössä säädettyihin toimialoihin ja tehtäviin, puolustusministeriö totesi lausunnossaan asetusluonnoksesta.
Puolustusministeriö muiden kriitikoiden tapaan muistuttaa, että päätöksenteko tapahtuu tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, TP-Utvassa. Ministeriö epäilee uuden turpo-yksikön hyötyjä.
– Puolustusministeriön käsityksen mukaan turvallisuuspoliittinen tilannekuva voi hämärtyä, jos uudelta yksiköltä puuttuisi yhteys turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valmisteluun ja siihen liittyvään operatiiviseen toimintaan. Vaarana olisi lisäksi turvallisuuspoliittisen tilannekuvan pirstaloituminen, puolustusministeriö näki.
Puolustusministeriö ei siis näe tarvetta perustaa uutta turvallisuuspoliittista yksikköä pääministerin alaisuuteen Valtioneuvoston kansliaan.
– Nykyinen Nato-asioiden käsittely, jossa valmistelu tehdään puolustusministeriön ja ulkoministeriön johdolla, koetaan puolustusministeriössä toimivaksi.
– Puolustusministeriö näkee, että on ennenaikaista tehdä sitovia organisaatiomuutoksia Suomen liittymisprosessin tässä vaiheessa, koska tarkempaa tietoa Nato-jäsenyyteen liittyvien tehtävien lukumäärästä ja resurssitarpeesta ei vielä ole. Puolustusministeriö pitää tärkeänä, ettei luoda päällekkäisiä toimintoja, jotka johtaisivat resurssien tehottomaan käyttöön, ennen kuin saatavilla on tietoa Nato-jäsenyyden konkreettisista vaikutuksista, puolustusministeriö.
Pääministeri Sanna Marin (sd) ei puoleentoista viikkoon halunnut kommentoida lainkaan Valtioneuvoston kanslian asetushanketta, joka sai kovaa kritiikkiä presidentin kanslialta, ulkoministeriötä ja Pääesikunnalta.
Eilen Marin myönsi, että hankkeelle on syytä ehkä ottaa aikalisä ja nostaa se hyllylle odottamaan seuraavaa hallitusta.
– Pitäisin hyvin perusteltuna sitä, että tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa tuleva hallitus, tuleva pääministeri omalta osaltaan arvioi, onko tällaiselle asiantuntemukselle tarvetta, Marin sanoi Sdp:n talouspoliittisen ohjelman julkistamisen yhteydessä.
Asetuksen oli tarkoitus tulla voimaan ensi kuun alusta ja vaalikautta on jäljellä kaksi kuukautta.
Lue lisää: Marin väläytti tyrmätyn turvallisuushankkeensa lykkäämistä
