Padasjoen kunnanjohtaja Petri Koivula ilmoitti tällä viikolla Facebook-sivuillaan ottaneensa käyttöön koronapassin lukusovelluksen. Koivula kertoi turvaavansa siten oman terveysturvallisuutensa.

Voiko näin tehdä lain näkökulmasta?

– Jos ajatellaan, että meillä on kaksi yksityishenkilöä kävelemässä kadulla ja he yhdessä sopivat, että voivat katsoa toistensa koronapassit, niin näin voi tehdä, kommentoi julkis-, hyvinvointi- ja valtiosääntöoikeuden asiantuntija Pauli Rautiainen.

Koronapassin uteluun pitää olla yhteiset sävelet

Yksityishenkilönä toisen koronapassin kysymisen tulee Rautiaisen mukaan perustua molempien sopimukseen. Lisäksi siinä pitää lähtökohtaisesti olla kyse puhtaasta yksityiselämän ja perhe-elämän piiriin kuuluvasta toiminnasta.

– Tartuntatautilain mukaan koronapassi on tarkoitettu viranomaisten asettamien rajoitusten vaihtoehdoksi yleisötilaisuuksissa ja ravintoloissa, eikä passia lähtökohtaisesti pitäisi käyttää muuhun tarkoitukseen, Rautiainen kertoo.

– Kun toinen henkilö sanoo, että ei halua näyttää terveystietojaan, niin henkilöllä ei ole oikeutta lähteä syrjimään toista sen perusteella.

Rautiainen on silti havainnut, että yksityishenkilöt ja yhteisöt ovat alkaneet käyttää koronapassin lukijasovelluksia selvästi asiattomasti toisten henkilöiden syrjimistarkoituksiin. Rautiaisella on tiedossaan tapauksia, joissa koronapassia on vaadittu myös muissa tilanteissa, kuin niissä, joissa tartuntatautilain mukaan sitä saisi käyttää.

Saako suvun jouluaterialla udella toisen koronapassia?

Koronapassin kysyminen ei ole niin yksiselitteistä. INKA SOVERI

Koronapassista säädettäessä tartuntalain ja yhdenvertaisuuslain suhde jäi epäselväksi. Laillisesti kinkkisiä tilanteita passin käytön kannalta ovat esimerkiksi häät tai muut suuret perhejuhlat.

– Esimerkiksi häät ovat asia, joka kuuluu yksityis- ja perhe-elämän piiriin. Niihin ei sovelleta kokoontumislakia eikä yhdenvertaisuuslakia. Siksi niissä mennään lain harmaalle alueelle. Koska kokoontumislakia ei sovelleta häihin, eikä niihin siten kohdistu rajoituksia, niin koronapassi ei voi toimia niissä rajoitusten vaihtoehtona, Rautiainen sanoo.

– Koska häät ovat perhe-elämän piiriin kuuluva tilaisuus, ei sovelleta myöskään yhdenvertaisuuslakia, joten passin kysyminen ja passittomien hääpaikan ulkopuolelle jättäminen ei voi olla yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää, Rautiainen avaa.

– Näin tässä tipahdetaan harmaalle alueelle.

Otetaan esimerkiksi perheen kesken pidettävät juhlat, joissa on 20–30 henkeä. Juhlan järjestäjät kutsuvat paikan päälle isovanhemmat ja oletettavasti toivovat kaikkien tulevan terveinä ja rokotettuina. Haastavaksi tilanteen tekee kaksi asiaa.

Ensimmäiseksi koronapassia ei voi käyttää perheen tai suvun juhlatilaisuudessa, koska kokoontumislaki ei koske tämänkaltaista tilaisuutta. Silloin ei voi udella vieraiden terveystietoja. Mutta toiseksi, jos juhlan järjestäjät haluavat tietää, onko vierailla koronapassi ja sen perusteella päättää, kutsutaanko heidät, kyse ei ole syrjinnästä.

– Meidän keskeinen ongelmamme tällä hetkellä koronapassin sääntelyssä on se, että passia koskevaa sääntelyä ei ole tarkasteltu hallituksen esityksessä eikä perustuslakivaliokunnan sitä lausuessa suhteessa yhdenvertaisuuslakiin. Siksi meille on syntynyt lain harmaalle alueelle tullutta toimintaa, Rautiainen kertoo.

– Hallitus jätti tarkastelematta passin suhteen syrjintäkieltoihin, ja perusvaliolautakunta hyväksyi tämän syrjintäkysymyksen maton alle lakaisemisen.

Syrjintälainsäädännön ongelmia

Rautiaisen mukaan asiassa tulee näkyviin se, kuinka voimassa oleva syrjintälainsäädäntö on rakennettu siten, ettei sillä päästä puuttumaan riittävän tehokkaasti sellaiseen syrjintään, jota tapahtuu yksityis- ja perhe-elämän piirissä.

– Meillähän on ollut jo ennen koronaakin keskustelua, että onko meidän syrjinnänkieltosääntelyssämme sellainen ongelma, ettei se ulotu kaikkiin niihin tilanteisiin, johon pitäisi ulottua, Rautiainen kertoo.

– Sekä hallitus että perustuslakivaliokunta ovat koronapassin lainsäädäntöä säädeltäessä lakaisseet maton alle kysymyksiä, joita olisi pitänyt käsitellä. Ne ovat johtaneet malliin, jossa tätä koronapassia aletaan käyttää tavalla, joka ei istu lainsäädännön kehikkoon ja syntyy selviä syrjintäasetelmaksi määrittyviä tilanteita.