Myös puurakenteisessa koulussa työskentelevä kokee rakennuksessa aitoutta ja rauhaa. Isompien kokonaisuuksien rakentaminen vaatii kuitenkin ratkaisuja, jotka käyvät sekä suunnittelijalle, rakentajalle että viranomaisille.
Helsingissä Perttu Paski asui betonitalossa. Sisäilmaongelmat ja kosteus kellarissa tulivat tutuiksi.
Nyt hän on asunut perheineen Seinäjoella muutaman vuoden entiselle asuntomessualueelle rakennetussa puukerrostalossa.
– Tämä puufiilis ja moduulirakentaminen houkuttelivat, ja tietysti ekologisuus. Olen kyllä ollut tosi tyytyväinen tähän ratkaisuun, ei ole huoneilmaongelmia, ja muutenkin puussa on hauska soundi ja tuntuma, sanoo Paski.
Puurakentaminen ei kuitenkaan ole lähtenyt lentoon siinä mitassa kuin valtio on toivonut jo 90-luvun puolivälistä asti. Puisia kerrostaloja on Suomessa nyt alle 150.
Syiksi asiantuntijat esittävät niin kalleutta, osaamisen vähyyttä kuin paloturvallisuushuolia.
Lue lisää: Puukerrostaloista ei ole tullut Suomen rakentamisen lippulaivaa, vaikka valtio toivoo toisin – hidasta vauhtia selittävät raha ja tottumukset
Rakentaja: Työsarkaa on suunnitteluratkaisuissa
Etelä-Pohjanmaan Steiner-koulu Seinäjoella toimii sekin puisessa rakennuksessa. Paloturvallisuus piti ottaa huomioon heti suunnittelun alkuvaiheesta asti.
Ensimmäisessä kerroksessa on puuta ja hirttä näkyvillä, ja siellä on hyvät poistumisreitit: lähes joka luokasta on ovi ulos. Toisen kerroksen molempiin päihin lisättiin poistumistieportaat.
Rakennuksen maltillinen koko, 700 neliötä, helpotti urakkaa. Suuremmassa vaatimukset olisivat olleet kovemmat.
– Puupinnat olisi pitänyt palosuojakäsitellä, samoin julkisivuverhoukset ja sprinklereitä mahdollisesti lisätä, sanoo rakentajan, K-Karhun rakentajapäällikkö Laurimatti Laine.
Koulun sisustuksessa on käytetty 1920-luvun vanhoja hirsiä sisustuksessa, mutta runko tehty pitkästä tavarasta.
– Tähän kohteeseen puu sopii todella hyvin kaiken kaikkiaan ja lopputuloksesta tuli hyvä, sanoo Laine.
Hän ei allekirjoita osaamisen puutetta ainakaan työmaalla. Sen sijaan suunnitteluratkaisujen ja toimivien ratkaisujen löytämisessä on vielä työsarkaa.
– Niin että ratkaisut hyväksyy viranomainen ja ne toimivat rakentajille ja suunnittelijoille, siellä on enemmän työtä.
Laine muistuttaa, että oppi karttuu koko ajan, kun isompia puukohteita rakennetaan lisää. Sitä kautta opitaan hyvät käytännöt, joita voi monistaa uusissa kohteissa.
Puu on tunnejuttu
Oppilaat ovat kouluunsa tyytyväisiä, sanoo Steiner-koulun rehtori Virpi Lehtimäki. Lasten mielestä rakennus on kodikas ja mukava, vaikka rakennusmateriaaleja he eivät osaakaan arvottaa.
Aikuisilla on hyviä kokemuksia ympäristön visuaalisuudesta, harmonisuudesta ja aitoudesta, joka on myös koulun pedagogiikassa tärkeä arvo.
– Puu tuo sen lämmön. Monet ulkopuolelta tänne tulevat sanovat, että aulassa jo tulee rauha. Se on myös tärkeä asia.
Jos muutto tulee, puu painaa valinnassa
Myös puukerrostalossa asuvalle Perttu Paskille puu tuo aivan oman fiiliksensä, jonka aistii kaikilla aisteilla.
– Kun siivoaa paikat, tulee puhtaan puun tuoksu – onhan se ihan erinomainen. Pinnat ja akustiikka, kaikki toimii tosi hienosti.
Vieraissakin herättää mielenkiintoa talo, jossa puuta on rappuja myöten. Asunnossa on puukatto ja -lattiat, makuuhuoneessa myös seinät. Miehen musiikkistudiossa on kuitenkin myös paneelia.
Mahdollinen seuraavakin asunto saa Paskin mielestä mielellään olla puurakenteinen. Sellaisia hän on pääsääntöisesti katsellutkin, koska kokee betonin nyt kolkoksi.
– Minusta puu kuuluu suomalaiseen rakentamiseen ja on hyvä ratkaisu ja tulevaisuutta.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23 asti.
