Petteri Silván, 50, tarvitsi vaimon apua, kun yllättävä ilouutinen kilahti sähköpostiin – ”Neljä kertaa ensin itse sitä tavasin”

Petteri Silván sai sähköpostin, jollaista ei monelle maailmassa tule.

Petteri Silván, 50, sai marraskuussa sähköpostiinsa harvinaisen viestin. Kyseessä oli kutsu Kansainvälisen moottoriliiton FIM:n palkintogaalaan Italian Riminille.

Silván kutsuttiin paikalle kunniavieraana, koska hänet nimettiin joulukuussa järjestetyssä tilaisuudessa FIM:n Enduro Legendaksi.

– Neljä kertaa ensin itse sitä viestiä tavasin. Sitten piti vielä vaimokin pyytää apuun, että mitä siinä hänen mielestään sanotaan, Silván kertoo epäuskoisista onnen hetkistä.

– Sitten minulle vielä ilmoitettiin FIM:stä, ettei tästä tilaisuudesta ole sitten mahdollisuutta jättäytyä pois. Pitihän siitä sitten ruveta kaikille kavereille ilmoittelemaan, että tällainen on tullut, hän jatkaa.

Alun perin Jämsästä lähtenyt Silván nappasi endurossa peräti viisi henkilökohtaista maailmanmestaruutta sekä neljä joukkueiden maailmanmestaruutta. Lisäksi hän on saavuttanut useita himmeämpiä MM-mitaleja.

Hän asuu nykyisin Pirkkalassa ja työskentelee samassa kunnassa moottoriajoneuvojen huollossa Loukolla.

Silván arvostaa hiljattain saamansa palkinnon koko menestyksekkään uransa ”kovimmaksi jutuksi”.

– Kaikenlaista olen urallani voittanut, mutta kyllä minä pidän tätä silti kaikista kovimpana saavutuksena.

FIM:n legendoiksi on aiemmin suomalaisista nimetty trialin kolminkertainen maailmanmestari Yrjö Vesterinen, endurossa seitsemän henkilökohtaista mestaruutta voittanut Kari Tiainen, motocrossissa neljästi maailmanmestariksi kaasutellut Heikki Mikkola sekä endurossa peräti 13 maailmanmestaruutta voittanut Juha Salminen.

– Ei ole kovin montaa suomalaista...arvostettuun joukkoon pääsin, Silván sanoo silmin nähden liikuttuneena.

Gaalamatkalla Riminille Silván oli vaimonsa kanssa neljä päivää niin sanotusti täyshoidolla.

– Helsinki-Vantaan lentokentältä lähtien FIM hoiti kaiken. Kuljetus vähän hienompaan hotelliin Riminille, kamat kannettiin ja sitten hotelliin päästyämme ilmoitettiin, että 20 minuuttia aikaa lähteä cocktailtilaisuuteen. Siitä se pyöritys sitten alkoi, Silván kertoi.

– Varsinainen palkintotilaisuus harjoiteltiin järjestäjien kanssa etukäteen määrätyllä tavalla. Onneksi ehdimme vaimon kanssa kahdestaankin katsella vähän Riminiä, vaikka touhu olikin kovin organisoitua, Silvan jatkaa.

Aktiiviurallaan Silván kilpaili ja harjoitteli vuosikausia ulkomailla. Hän ajoi useita vuosia italialaistallin laskuun, joten intohimoisena moottoriurheilumaana tiedetyn Italian tavat ja kieli tulivat liki läpikotaisin tutuiksi.

Voi jopa sanoa, että Silván on tunnetumpi Italiassa kuin Suomessa.

– Kyllä siellä ihmiset yhä pysäyttelivät ja pyysivät kaverikuvia ja sellaista, kun kadulla kulki. Kyllähän se ihan mukavalta tuntui, vaikka en niin kauheasti mistään huomiosta sillä tavalla välitä.

Palkintogaala oli noin 800 hengen illallistilaisuus, josta ei glamouria puuttunut. Supertähti ja ratamoottoripyöräilyn yhdeksänkertainen maailmanmestari Valentino Rossi, 43, palkittiin samassa tilaisuudessa elämäntyöstään lajin hyväksi.

Silvánin konkreettinen muisto hulppeasta tilaisuudesta ja suuresta kunniavalinnasta on 13-kiloinen palkintopysti. Silván säilyttää sitä kotonaan Pirkkalassa. Hänen uransa muut palkinnot ovat pääsääntöisesti hänen vanhempiensa kotona.

Silván katselee uraansa nyt hyvillä mielin taaksepäin. Hänen aktiivivuosinaan suomalaiset niittivät kosolti menestystä endurossa.

Kilpailuissa ja harjoittelussa vallitsi suomalaisten huippukuljettajien vahva yhteisöllisyys, joka edesauttoi menestystä.

– Se oli upeaa aikaa, eikä tuntunut edes työnteolta – paitsi kansainvälisen urani kaksi viime vuotta. Meillä oli jo lapset kotona ja kypsyin jatkuvaan reissaamiseen.

Endurokuljettajat eivät ole moottoriurheilun tienestilistan kärkipäässä, mutta lajinsa huippuammattilaisena Silván kokee saaneensa sellaisen korvauksen, minkä ”työstään ansaitsi”.

– En nyt tiedä jäikö siitä säästöön muuta kuin ne mahtavat muistot...jotain jäi sukanvarteenkin, mutta onhan rahaa kulutettukin, on rakennettu talot ja näin.

Silván sanoo selviytyneensä rajusta lajista terveenä, vaikka polvea ”vähän kolottaakin”. 17- ja 19-vuotiaan poikien isä ajelee enduroa harrastukseksi viikonloppuisin, hiihtelee, käy uimassa ja kuntoilee kuntosalilla.

Elämä on hänen mukaansa tasapainossa.

– Väittäisin, että olen onnellinen.

Silván on mielissään myös siitä, että Suomen enduro osoittaa taas nousun merkkejä. Hän itse auttelee Hermanni Haljalaa, 22, eteenpäin urallaan.

– Pikku hiljaa alkaa näyttää suomalaisittain hyvältä. Se ottaa vielä aikaa, mutta uskon, että olemme taas jonkinlaisella polulla eteenpäin, lajilegenda tuumaa.