logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Pohjoisen musiikki on muutakin kuin metsien havinaa – ruotsalaissäveltäjä: "Minun kohdallani mielikuva luontoyhteydestä on virheellinen"

Voimakas bassoääni jylisee Helsingin Musiikkitalon aulassa. Onko se musiikkia, siitä ei voi olla täysin varma. Samana päivänä on nimittäin alkanut Pohjoismaiden vanhin yhtäjaksoisesti toiminut musiikkitapahtuma, Pohjoismaiset musiikkipäivät.

Kun festivaali perustettiin vuonna 1888, Edward Grieg (1843–1907) teki vaikuttavaa uraa nykysäveltäjänä. Jean Sibelius vasta aloitteli omaansa.

Jylinä osoittautui rakennustyömaalta kantautuvaksi meluksi, mutta ajatus siitä, että kysymys olisi voinut olla musiikista, kertoo paljon: musiikki kehittyy maailman mukana. Juuri sitä viime viikolla järjestetty festivaali alleviivaa.

– Perinteen ylläpitäminen on itsessään tärkeää, mutta on tärkeää myös tuoda esille, miten pohjoismaissa sävelletään tällä hetkellä, festivaalin taiteellinen johtaja, säveltäjä Osmo Tapio Räihälä toteaa.

Osmo Tapio Räihälä (kuva Jukka Lintinen/YLE)

Pohjoismaisten musiikkipäivien 2018 taiteellinen johtaja, säveltäjä Osmo Tapio RäihäläJukka Lintinen / Yle

Räihälän kuratoimaan festivaaliohjelmaan päätyi yli neljäkymmentä pohjoismaista säveltäjää. Esitetyt teokset valittiin lähes 450 sävellyksen joukosta. Räihälä on siis tämän hetken parhaita asiantuntijoita vastaamaan kysymykseen, millaista musiikkia pohjoisessa sävelletään juuri nyt.

– Tyylillinen hajonta on niin suuri, että on täysin mahdotonta sanoa yksiselitteisesti, millaista se on. On selvää, että viime vuosina hälyestetiikka on ollut vahvaa Suomessa ja Ruotsissa. Toisaalta perinteisiä esitystapoja suositaan edelleen.

Tämän päivän säveltäjät työskentelevät Räihälän mukaan mielellään eri taiteenlajien rajoilla.

– Usein ollaan esitystaiteen ja musiikin välimaastossa. Mukana ovat totta kai elektroniikka, elektroakustiikka ja video. Kenttä on suunnattoman rikas.

Britta Byström: "En ole koskaan viettänyt aikaa metsässä"

Luontoeksotiikka ja pohjoismainen musiikki ovat monessa mielessä suorastaan erottamaton pari. Täällä päin säveltäjä toisensa perään kertoo saavansa inspiraatiota luonnosta.

Samalla pohjoinen eksotiikka on hyvää mielikuvamarkkinointia, kun musiikkia viedään maailmalle. Konsepti toimii, sillä pohjoismaista musiikkia esitetään väkilukuun suhteutettuna valtava määrä maailmalla.

Pohjoismaisesta musiikista on opittu kuulemaan mäntyjen huojuntaa, kuusimetsän havinaa, revontulia, tuntureita ja vaaroja, järvi-ja vuonomaisemia. Kuinka monta kertaa Sibeliuksen Finlandia, Venäjän sortopolitiikan vastaiseen kuvaelmaan sävelletty musiikki, on kuvitettu näyttävillä ilmakuvilla suomalaisesta metsästä?

Vastaavasti islantilaisen Daniel Bjarnasonin Over Light Earth (2013), joka kuultiin viime viikolla festivaalin avajaiskonsertissa, piirtää alussa silmille tummaa horisonttiviivaa, jota värittävät vitivalkoiset jäätiköt – ainakin subjektiivisesti tulkittuna.

Musiikki kun on vain musiikkia, joka ei itsessään kuvita yhtään mitään. Siinä mielessä tapaaminen ruotsalaissäveltäjä Britta Byströmin kanssa oli mielenkiintoinen.

– Minua eivät luontoteemat kiinnosta lainkaan. En ole koskaan viettänyt aikaa metsässä tai maalla. Minun musiikkini kohdalla mielikuva luontoyhteydestä on siis virheellinen, mutta silti monet sellaisen saavat, Byström sanoo.

Britta Byström

Britta ByströmOmar Ingerslev

– Itsekin kyllä ajattelen usein luontoa, kun kuulen pohjoismaista musiikkia, mutta miten totuudenmukaista se on, sitä en tiedä.

Miten Byström kuvailisi omaa musiikkiaan?

– Silloin kun musiikkiani soitetaan, kuulen siinä haikeita, nostalgisia ja surullisia sävyjä. Ehkä niitäkin voisi pitää pohjoismaisen musiikin piirteinä.

Pohjoismaisilla musiikkipäivillä HKO esitti Byströmin teoksen Segelnde Stadt (2014). Se on saanut inspiraationsa sveitsiläis-saksalaisen Paul Kleen maalauksesta. Byströmin musiikille tarttumapintaa antavat siis eri taiteenalojen teokset.

– Pidän mielessäni teosta, jossa on sellainen lataus, jota itse musiikillani tavoittelen. Silloin sävellystyölläni on suunta.

Pohjoismaisen musiikin monimuotoisuus kävi festivaalilla selväksi. Sitä korosti myös teema diversity is unity. Pohjoisten sävelten yhtenäisyys syntyy erilaisuudesta.

Soitto Mozartille saattaisi auttaa kapellimestaria

Yhä useammin musiikki näyttää joltakin. Ruotsalaisen Fredrik Granin Vox Terminus -teoksessa kolmioista rakentuva nuottikuva, jota aikajanaksikin voisi kutsua, on osa esitystä. Teoksen taustalla on geometriaa ja algoritmeja.

Kuvakaappaus Vox Terminus -teoksesta. Säveltäjä: Fredrik Gran

Fredrik Granin musiikki näyttää tältä. Yleisöllekin näytettävä nuottikuva on osa Fredrik Granin musiikkia.Kuvakaappaus Vox Terminus -teoksesta

Mutta onko sillä edes väliä? Oslon filharmonikkojen ylikapellimestarina vuonna 2020 aloittava Klaus Mäkelä, 22, pitää nykyklassisen parhaana puolena sen spontaaniutta.

– Suuren elämyksen voi saada täysin ilman taustaselvityksiä yhtä hyvin kuin selvittämällä taustat etukäteen. Historiallisesta kaanonista nykymusiikki eroaa niin, että sille ei ole sääntöjä, Mäkelä toteaa.

Festivaalilla Mäkelä harjoitti Helsingin kaupunginorkesteria avajaiskonserttia varten. Välillä kapellimestari kääntyi katsomoon päin. Säveltäjä Britta Byström partituureineen jakoi tarpeen tullen esitysohjeita.

– Jos vaikka luen Mozartin teosta, niin usein ajattelen, että vitsit, kun voisin soittaa hänelle ja kysä, mitä hän on tarkoittanut tietyssä kohtaa, Mäkelä nauraa.

Klaus Mäkelä on menestynyt sellisti ja ikäluokkansa paras kapellimestari.

Henrietta Hassinen / Yle

Nykymusiikin kanssa Mäkelä työskentelee samalla tavalla kuin minkä tahansa klassikkoteoksen kanssa.

– Musiikki on kaikkein voimakkaimmillaan, kun sen saa tuntea omalla tavallaan ja peilata omaan elämäänsä. Musiikista ei voi sanoa, että se pitäisi kuulla niin tai näin.

Themes
ICO