Euroopan poliittinen yhteisö kokoaa 44 maata keskustelemaan turvallisuudesta ja vakaudesta. Uuden yhteisön haasteena on tehdä pesäeroa Euroopan unioniin, johon valtaosa sen jäsenistä kuuluu.
PRAHA Euroopan poliittisessa historiassa käännetään uusi lehti, kun yli 40 eurooppalaista johtajaa kokoontuu Tšekin pääkaupunkiin Prahaan perustamaan uutta poliittista yhteisöä.
Paikalla on EU-johdon lisäksi muun muassa Britannian pääministeri Liz Truss, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Ukrainan pääministeri Denys Šmyhal. Presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistuu kokoukseen etäyhteyden välityksellä.
Mistä kokouksessa on oikein kysymys? Ja minkälaisia tuloksia uudelta yhteisöltä voidaan odottaa? Tässä vastaamme viiteen keskeiseen kysymykseen.
1. Mikä ihmeen poliittinen yhteisö?
Euroopan poliittisen yhteisön voidaan nähdä syntyneen vastauksena Venäjän hyökkäyksen synnyttämään jakolinjaan Euroopassa.
Yhteisö kokoa EU:n 27 jäsenmaata ja 17 EU:hun kuulumatonta Euroopan maata turvallisuuteen ja vakauteen liittyviin keskusteluihin.
Idean isä on Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka esitteli visionsa uudesta Euroopan laajuisesta foorumista Strasbourgissa toukokuun alussa.
Yhteisön ensimmäinen kokous pidetään Prahan linnassa osana Tšekin EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.
2. Mitkä maat kuuluvat joukkoon?
27 EU-maan lisäksi kokoukseen on kutsuttu 17 EU:n ulkopuolista maata: Albania, Armenia, Azerbaidžan, Bosnia-Hertsegovina, Georgia, Islanti, Kosovo, Liechtenstein, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Norja, Serbia, Sveitsi, Turkki, Ukraina ja Britannia.
Erityinen huomio kiinnittyy Britanniaan, jonka suhde muuhun Eurooppaan on ollut koetuksella EU-eron jälkeen.
Turkin ja Ukrainan läsnäololla on myös iso merkitys vallitsevassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on estynyt saapumasta kokoukseen parlamentin avajaisten takia.
3. Mitä yhteistyöllä halutaan saavuttaa?
Kokouksen ohjelmaan sisältyy avaus- ja päätösistuntojen lisäksi turvallisuuteen ja vakauteen sekä talouteen, energiaan ja ilmastopolitiikkaan liittyviä keskusteluja.
Kokouksen yhteydessä järjestetään myös johtajien kahdenvälisiä tapaamisia.
Ensimmäisen kokouksen alla on vielä epäselvää, mitä uudessa yhteisössä halutaan ja voidaan saavuttaa. Paljon riippuu siitä, kenelle vetovastuu siirtyy Tšekin jälkeen.
Tarkoituksena on, että yhteisön jäsenet kokoontuisivat vastedes säännöllisesti, noin kaksi kertaa vuodessa.
Uuden yhteisön syntymisen voi jo itsessään nähdä vahvana viestinä siitä, että iso enemmistö Euroopan maista tukee Ukrainaa yhteinäisessä rintamassa.
4. Mitkä ovat uuden yhteisön keskeiset haasteet?
Uuden yhteisön keskeisenä haasteena on lunastaa paikkansa Euroopan nykyisten instituutioiden kuten EU:n, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin ja sotilasliitto Naton rinnalle.
Monet maat suhtautuvat lähtökohtaisesti avoimesti uuden klubin perustamiseen. Samalla halutaan välttää uusien päällekkäisten instituutioiden luomien Euroopan tasolle.
Haasteena on myös se, miten EU:n ulkopuoliset maat saadaan kokemaan yhteisö omakseen.
Riskinä on, että yhteisön toiminta näyttäytyy EU:n jatkeena tai lohdutuspalkintona varsinaista EU-jäsenyyttä odottaville ehdokasmaille.
5. Ollaanko tässä luomassa uutta Euroopan unionia?
Ei. Näköpiirissä ei ole, että Euroopan poliittisesta yhteisöstä voisi muodostua mitään Euroopan unioniin verrattavaa.
Osallistuvien maiden vaihteleva taloudellinen ja poliittinen tilanne huomioon ottaen on vaikea nähdä, että yhteisön puitteissa syntyisi uutta tiivistä Euroopan tason yhteistyötä.
Poliittisen yhteisön voi kuitenkin nähdä keinona Euroopan maiden keskinäiselle lähtentymiselle. Tämä koskee ennen muuta Britanniaa, joka on ollut tukkanuottasilla EU:n kanssa brexitiin liittyvien sääntöjen vuoksi.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että EU ja Britannia tarvitsevat toisiaan erimielisyyksistä huolimatta.
Voit keskustella aiheesta 7.10. kello 23.00 saakka.
