Putinia voi odottaa totaalinöyryytys – asiantuntijat käyvät läpi 5 vaihtoehtoa

Ukrainan rintamilla on edessä ratkaisevia kuukausia. Miten Venäjän presidentin Vladimir Putinin käy?

Mikä on Vladimir Putinin tulevaisuus?

70-vuotias diktaattori on jo vanhempi mitä on venäläisen miehen eliniänodote. Samalla hän on sitonut kohtalonsa Ukrainan sotaan, joka näyttää Venäjän kannalta alati huonommalta.

Voivatko Putinin valta tai terveys horjua? Mitä seuraavan vuoden aikana voi, ainakin teoriassa, tapahtua?

IS pyysi Ulkopoliittisen instituutin vanhempaa tutkijaa Jussi Lassilaa sekä Venäjä-asiantuntija Hanna Smithiä kommentoimaan vaihtoehtoisia skenaarioita siitä, mitä tuleman voi pitää.

1. Voidaanko Putin kaataa?

Venäjän eliitin sisällä tapahtuvaa vallankaappausta tai palatsivallankumousta on uumoiltu vähintään siitä asti, kun Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä Ukrainaan.

Lassila tuo esiin kaksi esimerkkiä lähihistoriasta, kun Neuvostoliitossa toteutettiin ja yritettiin toteuttaa vallankaappaus: Nikita Hrushtshevin syrjäyttäminen vuonna 1964 ja Mihail Gorbatshovin syrjäyttämisyritys vuonna 1991. Molemmissa taustalla oli eliitin pelko omasta asemastaan.

Puolue-eliitin jäsenet luonnollisesti oikeuttivat toimensa ideologisilla syillä. Hrushtshevia syytettiin liian itsevaltaisesta johtamisesta ja siitä, ettei hän noudattanut marxismi-leninismin periaatteita.

– Tällä keinoin tyytymättömyys johtajan linjaan tuotiin esille, mikä sinänsä oli totta, mutta perimmäinen syy oli se, että he pelkäsivät oman aseman olevan uhattuna, Lassila kiteyttää. Samanlainen pelko ja ideologinen oikeutus oli elokuun 1991 vallankaappausyrityksen taustalla.

Miltä siis näyttää, jos historiasta hakee vertailukohtaa tähän päivään?

Vastaavasta eliitin tyytymättömyydestä ei ole merkkejä. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, mikäli Putin alkaisi toteuttaa politiikkaa, jossa erityisesti silovikit ja muut Putinin tähänastisesta politiikasta hyötyneet eliitin jäsenet kokisivat asemansa uhatuksi.

– Hermostuneisuutta ja pelkoa on näkynyt jo jonkin aikaa. Eliitin eri jäsenet ovat pyrkineet profiloitumaan edukseen Putinin silmissä, Lassila sanoo.

”

Hermostuneisuutta ja pelkoa on näkynyt jo jonkin aikaa.

– Mutta että Putinin asemaan kohdistuisi mitään uhkaa, sellaista en näe.

Oman haasteensa potentiaaliseen vallankaappaukseen tuo Putinin sortohallinnon muoto. Putin on ympäröinyt itsensä nyökyttelijöillä, jotka eivät yleensä tule edes keskenään toimeen.

– Hänen kannaltaan on parempi olla näiden toisiaan vihaavien keskinkertaisuuksien ympäröimänä verrattuna siihen, jos hänen ympärillään olisi todella suuri joukko ihmisiä, jotka ovat lajinsa parhaita ja osaavat toimia itsenäisesti, pohti Andrew S. Weiss taannoin Washington Postin artikkelissa.

Weiss on maailman uhkakuviin keskittyvän ajatushautomo Carnegie Endowment for International Peacen varajohtaja.

Myös Washington Postin artikkelissa otetaan esille se, että Putiniin kohdistuva paine voi kasvaa, jos omaa etuaan tavoitteleva, opportunistinen eliitti alkaa pitää häntä uhkana vauraudelleen ja vallalleen.

Ainakin yksi riidankylväjä Putinin lähipiiristä saattaa kuitenkin löytyä. Viime aikoina Wagner-palkka-armeijan perustaja, ”Putinin kokki” Jevgeni Prigozhin on hyökännyt Putinin lähipiiriä vastaan. Lassilan mukaan on aistittavissa, että Prigozhin haluaa parantaa asemiaan.

Prigozhin on hyökännyt äänekkäästi esimerkiksi Pietarin kuvernööriä Aleksandr Beglovia ja puolustusministeri Sergei Shoigua vastaan. Molemmat näistä ovat Putinin läheisiä liittolaisia.

– Nähtäväksi jää, voisivatko nämä tahot aktivoitua Prigozhinia vastaan – tai voisiko se johtaa jopa tilanteeseen, jossa nämä hahmot kääntyvät Putinia vastaan, jos hän lähenee liikaa Prigozhinin kaltaisen toimijan kanssa.

– Kyllähän tällaiset irtiotot voisivat laukaista lumipalloefektin, Lassila spekuloi.

2. Kohtalo sidoksissa Ukrainaan

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on niin massiivinen käänne, että Putinin kohtalon voi nähdä olevan sidoksissa tapahtumiin rintamalla.

– Tämä on historiallinen käännekohta. On selvää, ettei Putin, Venäjä ja maan rooli entisellä Neuvostoliiton alueella palaa niihin uomiin, jossa se oli ennen helmikuun 24. päivää, Lassila pohtii.

Tällä hetkellä sota kulkee Venäjän kannalta mitä heikoimmin. Ukrainan vapautettua Hersonin on spekuloitu mahdollisuudesta jopa Krimin vapauttamiseen. Se olisi Putinille totaalinöyryytys.

Jos niin kävisi, se voisi kieli siitä, että Putinin edellytykset olla legitiimi johtaja kansan silmissä olisi niin heikko, että jopa vallan horjuminen on mahdollista.

– Mutta sellainen tilanne voi tulla jo aiemminkin. Krim ei tässä ole ehkä se iso kuvio, Lassila sanoo.

Jos Putin tajuaa olevansa häviämässä sodan, hän voisi turvautua myös toisenlaiseen silmänkääntötemppuun: paluuseen helmikuun 24. päivää edeltäville rajoille.

Asian otti esille muun muassa entinen Yhdysvaltojen Moskovan-lähettiläs Michael McFaul taannoin Twitterissä. Hänen mukaansa ”on fiktiota”, että sotamyönteinen oppositio ei antaisi Putinin vetäytyä Ukrainasta, jos tämä niin päättäisi.

– Koska Putinia tai hänen propagandistejaan eivät kiinnosta faktat, he voivat sanoa mitä tahansa oikeuttaakseen hyökkäyksen päättymisen. He voivat sanoa esimerkiksi, että he ”pysäyttivät Naton ydinaseiden sijoittamisen Ukrainaan” tai ”estivät Ukrainaa liittymästä Natoon” tai ”eliminoivat natsit”, McFaul selitti.

Lassilan mukaan moinen peliliike olisi itse asiassa jopa järkevää Putinin oman aseman kannalta. Hän onnistuisi myös myymään ajatuksen kansan enemmistölle ja merkittävälle osaa eliittiä, sillä mitään sotahurmosta yhteiskunnassa ei ole, päinvastoin.

Edelleen keskeinen prioriteetti autoritäärisille johtajille, kuten Putinille, on vallan säilyttäminen.

”

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Putin näkee äärimmäisen riskaabelin sotapolitiikan asemaansa paremmin palvelevana, vaikka se vie hänet todennäköisemmin turmioon.

– Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Putin näkee äärimmäisen riskaabelin sotapolitiikan asemaansa paremmin palvelevana, vaikka se vie hänet todennäköisemmin turmioon, Lassila sanoo.

Visio paluusta vanhoille rajoille on kuitenkin pohjimmiltaan ”Putinin ajatusten rationalisointia” lännen näkökulmasta, Lassila sanoo.

– Hän vähentäisi sillä omia ongelmiaan, koska on selvää, ettei Venäjä voita tätä sotaa. Se ei vain edelleenkään tiedä, miten se voisi sen hävitä.

3. Terveys pettää?

Putinin, 70, terveys on herättänyt spekulaatiota koko kuluvan vuoden.

Putinilla on arveltu olevan milloin haimasyöpä, milloin leukemia, milloin Parkinsonin tauti. Välillä huomio on kiinnittynyt hänen pöhöttyneisiin kasvoihinsa, välillä levottomiin jalkoihinsa, välillä hänen käsiinsä.

Viimeksi viime viikolla huomio kiinnittyi nimenomaan Putinin käteen, kun hän keskusteli Kuuban presidentin Miguel Diaz-Canelin kanssa Moskovassa. Putin puristi vasemmalla kädellään tuolinsa käsinojasta kiusallisen näköisesti.

Putin täytti tänä syksynä 70 vuotta. Hän on jo nelisen vuotta vanhempi kuin mitä venäläisen miehen eliniänodote on.

Paljon varmaa Putinin terveydestä ei kuitenkaan voi sanoa.

Putin on vanha ja vanheneva. Lassilan mukaan on selvää, ettei hän ole sellainen energiapakkaus, jollaiseksi hän on halunnut profiloitua vielä 10–15 vuotta sitten.

– Mutta sanotaan näin, että kyllä me maailmasta tiedämme paljon sairaampiakin diktaattoreita.

”

On selvää, ettei Venäjä tätä sotaa voita. Se ei vaan edelleenkään tiedä, miten se voisi sen hävitä.

4. Vainoharha kasvaa

Kun puhutaan autoritäärisistä johtajista ympäri maailman, mukana on aina ripaus vainoharhaisuutta, sanoo Hanna Smith. Missä määrin ja miten se näyttäytyy ulospäin, riippuu valtiosta.

Putinin vainoharhaisuus erityisesti länttä kohtaan on kehittynyt vuosien varrella. Vielä vuosituhannen alkupuolella Putin antoi lausuntoja, joissa puhuttiin ”tahoista, jotka haluavat heikentää Venäjää”. Silloin oli huomattavasti nykyistä epäselvempää, ketä näillä tahoilla tarkoitettiin.

– Nyt puheissa toistuu se, että se on länsi, joka haluaa heikentää Venäjää ja saada Venäjän polvilleen. Länsi on se, joka haluaa jopa regiimin vaihtoa Venäjällä.

Lisäksi Putinin tiedetään olevan harhainen esimerkiksi koronaviruksesta ja kanssaihmisistään. Suomen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi taannoin IS:lle, etä Putin on yksin ja vain muutaman luotetun ympäröimä.

Halla-aho sanoi, että hänen saamiensa raporttien mukaan Putin on sekä ”fyysisesti että henkisesti pitkälti yksin” ja seurustelee vain muutaman ihmisen kanssa. Halla-ahon mukaan Putinilla ei ole mitään rationaalista visiota tulevaisuudesta.

Varmaa tietoa ei ole siitäkään, saako Putin päätöstensä tueksi oikeanlaista tietoa Ukrainan rintamilta.

Hanna Smithin mukaan tutkijoissa on asiassa kahta koulukuntaa. Sitä, joiden mukaan Putinille kyllä kerrotaan totuudenmukainen kuva sodan kulusta, mutta lisäämällä näkemys siitä, että Venäjä on kuitenkin vahvempi osapuoli, joka tulee lopulta hoitamaan tilanteen.

Toisen koulukunnan mielestä Putinille ei uskalleta antaa huonoja uutisia enää ollenkaan, ja sen takia hänellä olisi vääränlainen tilannekuva kaikesta.

5. Mikään ei muutu

Mahdollista on sekin, ettei Putinin henkilökohtaisessa tilanteessa tai hänen hallinnossaan ei tapahdu seuraavan vuoden aikana mitään kovin ihmeellistä. Taistelut Ukrainassa jatkuvat ilman suuria voittoja suuntaan tai toiseen ja valta-asema pysyy vakaana.

Lassilan mukaan Putinin hallinnolle voi olla vaikeutuvan tilanteen takia eduksi, että maassa on jonkinlainen pysyvä poikkeustila. Sillä voidaan perustella repressiota ja ylläpitää keskusvallan määräysvaltaa alueista esimerkiksi vaaleja peruuttamalla.

– Kunhan tilanne ei aiheuta sellaista kärjistymistä, jossa vaarana olisi menettää kontrolli. Tällaisesta nähtiin merkkejä liikekannallepanon yhteydessä, Lassila sanoo.

Vaikka Putinin valta-asema näyttää vakaalta, Lassila muistuttaa Venäjän järjestelmän luonteesta ja siitä, että Ukrainan sota luo ennennäkemätöntä painetta.

– Jos puhutaan vallanvaihdosta Venäjän kaltaisessa systeemissä, niin siinä vaiheessa kun muutokset alkavat, ne ovat nopeita.

– Ristiriita on siinä, että ne asiat, mitkä me luulemme heikoiksi, ovatkin vahvoja, ja ne, jotka kuvittelemme vakaiksi osoittautuvatkin heikoiksi.