Harvinaiset hallinnon vastaiset mielenosoitukset Kiinassa painavat raakaöljyn hintaa.
Öljypumppu Yhdysvaltojen Texasissa. Kuva: ANGUS MORDANT / Reuters
Harri Pietarinen HS
Raakaöljyn futuurien hinnat ovat laskeneet maanantaina yli kaksi dollaria barrelilta, kun koronapolitiikan vastaiset mielenosoitukset Kiinassa ovat aiheuttaneet kysyntähuolia markkinoilla.
Barreli vastaa 159 litraa.
Pohjanmeren Brent-viitelaadun tammikuun toimituksen hinta on maanantaina aamulla luisunut 2,6 prosenttia 81,47 dollariin barrelilta. Halvimmillaan se on käynyt 81,16 dollarissa eli alimmillaan sitten 11. tammikuuta.
Brent-viitelaatu on halventunut maaliskuun alkupuoliskon hintahuipusta lähes 50 dollaria. Prosentuaalisesti pudotusta on noin 37 prosenttia.
Yhdysvaltain WTI-laadun tammikuun toimituksen barrelihinta oli samaan aikaan pakittanut 2,7 prosenttia 74,20 dollariin. Aiemmin maanantaina WTI:n hinta kävi 73,82 dollarissa, joka on alin hinta sitten 27. joulukuuta 2021.
Brent laski viime viikolla 4,6 prosenttia ja WTI 4,7 prosenttia. Kyseessä oli kolmas peräkkäinen laskuviikko kummallakin viitehinnalla.
Öljyn hinta on painanut Kiinan koronatapausten kasvu, minkä arvioidaan laskevan polttoaineen kysyntää maailman suurimmassa öljyä tuovassa maassa.
Sen lisäksi hintaa laskee poliittinen epävarmuus, joka on seurausta Kiinassa viikonloppuna alkaneista harvinaisista hallinnon vastaisista mielenosoituksista, arvioi japanilaisen Nissan Securities tutkimusjohtaja Hiroyuki Kikukawa uutistoimisto Reutersille. Mielenosoittajat vastustavat hallinnon tiukkaa koronapolitiikkaa.
Nissan Securitiesin Kikukawa arvioi, että raakaöljymarkkinat voivat liikkua tällä viikolla selvästi riippuen viikon kokousten päätöksistä.
Öljyntuottajamaiden Opec+-ryhmä pitää seuraavan kokouksensa sunnuntaina 4. joulukuuta. Edellisessä lokakuun kokouksessaan Opec+ sopi vähentämänsä päiväkohtaista tuotantotavoitteettaan kahdella miljoonalla barrelilla vuoteen 2023 asti.
Opec+-ryhmän kokouksen lisäksi raaka-ainesijoittajien huomio on länsimaiden venäläiselle öljylle asetettavassa hintakatossa.
Talousmahtien G7-ryhmä ja Euroopan unioni ovat neuvotelleet hintakatoksi 65–70 dollaria barrelilta. Hintakatolla yritetään vähentää Venäjän öljymyyntituloja ilman, että tarjonta öljymarkkinoilla häiriintyy.
Hintakaton on määrä tulla voimaan ensi viikon maanantaina 5. joulukuuta, mutta EU-maat eivät päässeet sopuun hintakaton yksityiskohdista. Maanantaina tulee voimaa EU:n aiemmin sopima venäläisen meriteitse kuljetettavan öljyn kauppasaarto.
EU-maiden kerrottiin olleen viime viikolla erimielisiä siitä, mille hintatasolle hintakatto asetetaan. Näkemykset olivat vielä perjantaina niin erimielisiä, että perjantaiksi suunniteltu EU-kokous asiasta peruttiin.
Brittilehti Financial Timesin mukaan Euroopan komissio herätteli viikonlopun aikana henkiin pysähtyneitä neuvotteluita.
Komissio on ajanut hintakatoksi maksimissaan 65 dollaria barrelilta, mutta FT:n mukaan Puola ja osa muista jäsenmaista on ajanut paljon alhaisempaa hintakattoa.
Puolan mielestä 65 dollarin hintakatto olisi tehoton, koska se olisi liian lähellä nykyistä öljyn hintaa ja siten se ei rankaisisi tarpeeksi Venäjää.
