Rajatarkastusyksikön päällikkö: näillä alueilla itä­rajan aitaamisesta olisi nyt hyötyä

Kolmansien maiden kansalaisia puhutellaan jatkossa perusteellisemmin Suomen rajalla.

Rajavartiolaitoksen rajatarkastusyksikön päällikkö, eversti Tuomas Laosmaa kertoo, että Suomeen saapuvia kolmansien maiden kansalaiset puhutellaan aiempaa perusteellisemmin. Laosmaa kertoi asiasta perjantaiaamuna ISTV:n lähetyksessä.

Uusi, tiukempi rajapolitiikka ei kuitenkaan Laosmaan mukaan sikäli muuta rajatarkastusta. Maahantulon tarkoitus eli motiivi selvitetään puhuttelulla ja esimerkiksi vaatimalla asiakirjatodisteita rajanylittäjältä.

– Rajavartiolaitoksella on laajat oikeudet tarkastaa maahantulija. Tähän sisältyy puhuttaminen ja se, että voidaan tarkastaa hallussa olevat tavarat ja hänen ajoneuvonsa. Näitä tietoja yhdistämällä tehdä johtopäätös, mikä henkilön maahantulomotiivi on.

Lue lisää: Tällainen Suomen aita itä­rajalla voisi olla – myös hätä­ratkaisuja kaavaillaan

Suomi rajoitti perjantaiyöstä alkaen venäläisten matkustajaliikennettä Suomeen Schengen-säännösten mukaisesti. Perusteena uusille rajoituksille on venäläisten turistien Suomen kansainväliselle asemalle aiheuttama mainehaitta.

Schengen-maa voi estää kolmannen maan kansalaisen pääsyn maahan siksi, jos tulo aiheuttaa vastaanottavalle maalle kansainvälistä haittaa.

Rajavartiolaitos on Laosmaan mukaan arvioinut, että nykyrajoitukset lisäävät laittomien rajanylityksien yrityksiä. Rajavartiolaitos arvioi jo aiemmin, että viisumien väärennösyrityksien määrät ovat kasvavat viisumirajoituksien tultua voimaan.

– Nyt kun rajaylityspaikat sulkeutuvat osin venäläisiltä, niin on hyvin mahdollista, että Venäjältä pyritään poistumaan maastorajojen kautta. Meillä on hyvät resurssit myös maastorajalla, valvomme rajaa myös uhanalaisia suuntia tehostetusti tässä tilanteessa.

Venäjä on omalta puoleltaan ”tehokkaasti” estänyt maastorajojen ylityksiä, Laosmaa korostaa. Laosmaa uskoo, että Venäjän osittainen liikekannallepano on saanut liikkeelle sellaisen ihmisjoukon, jolla ei ole mahdollisuuksia ylittää rajaa laillisesti.

– Rajan yli pyrkiviä on aina ja motiivit ovat erilaisia. Tämmöisessä hybridioperaatiossa korostuu ihmisjoukko, jolla ei ole mahdollisuuksia käytännössä saapua laillisten reittien kautta.

Lue lisää: ”Meidät käännytettiin” – venäjän­kielisillä keskustelu­kanavilla kuhisee

Perjantain vastaisen yön havainnot Vaalimaan rajanylityspaikalta todentavat, että noin 40–50 prosentin maahan pyrkineen pääsy on evätty nyt asetettuihin rajoituksiin vedoten, Laosmaa kertoo.

Hän epäilee, ettei päivitetty tieto ole tavoittanut venäläisiä ja mukana on myös ”viime hetken yrittäjiä”, jotka eivät ajoissa ehtineet ylittää rajaa.

– Meidän kannalta ratkaisevaa on, millä hetkellä henkilö on rajatarkastusaitoilla. Jos rajoitukset ovat astuneet voimaan, niin niitä sovelletaan, hän sanoo.

Lue lisää: Puolet viime yönä Kaakkois-Suomen rajalle tulleista venäläisistä käännytettiin takaisin

Hän korostaa haastattelussa, että Suomen rajatilanne on vakaa ja rauhallinen.

– Suomessa ei ole syytä huoleen – toistaiseksi.

– Käytännössä ne toimivat elementit [rajavalvonnassa] ovat rajatarkastukset, maastorajan ja merirajan tekninen valvonta sekä oma partiointi. Valvontaa maastorajalle ei tehdä sattumanvaraisesti, vaan taustalla on turvallisuusviranomaisten hankkimat tiedot sekä kansainvälisessä yhteistyössä saadut analyysit, joiden pohjalla riskialueita kartoitetaan.

Rajavartiolaitos on syyskuussa selvityksensä pohjalta esittänyt itärajan aitaamista. Selvityksessä esitetään, että 1 300 kilometriä pitkästä rajasta aidattaisiin 10–20 prosentin osuus. Laosmaa kertoo, ettei resursseja olisi aidata koko itärajaa.

Hänen mukaansa tämän hetkisessä tilanteessa aitaamisesta olisi hyötyä itärajan ”uhanalaisimmilla” alueilla. Se suuntaisi liikennettä helposti vahdittaville alueille eli suurille rajanylityspaikoille.

Laosmaa ei haastattelussa mainitse, mitkä kaikista uhanalaisimmat alueet ovat. Hän kuitenkin kertoo, että Venäjän tieyhteyksien kehittyminen ja metsäautoverkoston kasvu ovat lisänneet laittomia rajanylityksien yrityksiä myös pohjoisessa Suomessa viime vuosina.

– Perinteisesti rajanylityksistä 70–80 prosenttia tapahtuu Kaakkois-Suomen alueella ja samalla alueelle on rajoittunut myös suurin osa maastorajan laittomista maahantuloista. Viime vuosina ylityksiä on levinnyt Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueelle, Laosmaa kertoo.

Tulevat päivät näyttävät, mille tasolle rajaliikenne asettuu uusien rajoituksien myötä. Liikenteen määrä on yhä vain puolet siitä, mitä se oli ennen korona-aikaa. Laosmaa arvioi, että rajaliikenteen määrä lähtee uusien rajoituksien myötä nopeasti laskuun.

Sen uskotaan asettuvan 20–30 tietämille korona-aikaa edeltäneestä ajanjaksosta.

Suomeen pyrkineiden määrä lähti jo toissa päivänä hienoiseen laskuun. Laosmaan mukaan rajan ylittäneiden henkilöiden kertomuksien valossa on syytä epäillä, että Venäjän puolen rajanylityspaikalla on työskennellyt sotilasviranomaisia.

– Silloin kutsuntatoimia välttävät eivät halua rajanylityspaikalle tulla, hän arvioi.