Ranska | Tutkija arvioi Macronin puheita turva­takuista: ”Ranska haluaa olla vastavoima Yhdysvalloille”

Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi ranskalais­kanavalle, että Euroopassa on pohdittava, kuinka neuvottelu­pöytään palaavalle Venäjälle annetaan turva­takuut.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron hämmensi lauantaina kansainvälistä yhteisöä puheillaan Venäjälle annettavista turvatakuista. Macron antoi lauantaina haastattelun ranskalaiselle TF1-televisiokanavalle Yhdysvaltain vierailunsa yhteydessä.

Haastattelussa presidentti pohdiskeli Euroopan tulevaisuuden turvallisuus­arkkitehtuuria ja nosti esiin myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin huolen sotilasliitto Naton laajenemisesta.

”Tämä on yksi keskustelun aiheista rauhan saamiseksi, joten meidän täytyy valmistella, mitä olemme valmiita tekemään, kuinka suojelemme liittolaisiamme ja jäsenmaitamme, ja kuinka annamme takuut Venäjälle sinä päivänä, kun se palaa neuvottelupöytään”, Macron sanoi.

Macronin puhe oli ristiriitainen, mutta se on myös irrotettu kontekstistaan, arvioi Ranskan ulkopolitiikkaan perehtynyt Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Iro Särkkä.

”Seuraavassa lauseessa Macron totesi, että neuvottelu­pöytään voi käydä vasta, kun Ukraina on valmis ja vain Ukrainan ehdoilla”, Särkkä sanoo.

Särkkä uskoo, että Macronin todellinen huoli liittyy Yhdysvaltain keskeiseen asemaan Eurooppaa koskevissa turvallisuus­keskusteluissa. Ranskan presidentti puhui paljon muun muassa eurooppalaisesta puolustus­teollisuudesta ja sen oikeuksista Euroopan tulevaisuuden turvallisuus­arkkitehtuuriin.

Macron on todennäköisesti huolissaan, että Eurooppa – ja etenkin Ranska – sivuutetaan, jos Yhdysvallat ja Venäjä ryhtyisivät keskustelemaan sodan jälkeisen Euroopan tulevaisuudesta keskenänsä.

”Tulkitsin, että Macron yrittää edistää Ranskan ja Euroopan asemaa tulevaisuuden neuvottelupöydissä, kun rauhasta aikanaan neuvotellaan. Ranska haluaa olla vastavoima Yhdysvalloille, ja Macron pyrkii ranskalaiseen tapaan ottamaan eurooppalaisen johtajuuden roolin.”

Macron kävi Putinin kanssa kahdenkeskisiä keskusteluja jo ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa. Särkän mukaan Ranskassa on tyypillistä ajatella, että suurvallat keskustelevat ulkopoliittisista asioista kahdenvälisesti.

”Ranska ei ole suurvalta, mutta se mieltää itsensä keskisuurena valtana, jolla on globaaleja intressejä. Se pyrkii ottamaan johtoroolin Euroopan puolustus­arkkitehtuurin edistämisessä.”

Esimerkiksi Euroopan poliittisen yhteisön koolle kutsuminen lokakuussa oli Macronilta selvä yritys yhdistää Euroopan maita keskellä vaikeaa maailman­poliittista tilannetta, Särkkä huomauttaa.

Macronin päätavoite on linjassa Naton tavoitteiden kanssa. Macron haluaa Euroopan olevan itse aktiivinen puolustus­arkkitehtuurinsa määrittelyssä, ja myös Nato toivoo, että sotilasliiton jäsenmaat kantavat itse vastuun turvallisuudestaan.

Euroopassa ja Natossa on kuitenkin maita, jotka tulkitsevat turvallisuus­tilannetta hyvin eri tavoin. Macronin kommentti oli Särkän mukaan osoitus siitä, että lyhyetkin lausunnot voivat olla vaarallisia, jos ne jättävät ilmaan kysymyksiä.

Ne eivät ole omiaan lisäämään sitä Euroopan yhtenäisyyttä, jota Macron tavoittelee.