Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Saamelaiset | Saamelais­käräjät neuvottelivat lakiin tehtävästä muutoksesta – Ainakin yksi vastustaja kertoo muuttaneensa mieltään

Saamelaiskäräjien täyskokous tekee tiistaina päätöksen saamelaiskäräjien kannasta lakiesitykseen uudesta saamelaiskäräjälaista. Lakiesitys jakaa saamelaiskäräjien jäsenten mielipiteitä.

Saamelaiskäräjien täyskokous käsittelee tiistaina hallituksen esitystä saamelaiskäräjälain muuttamisesta. Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous järjestettiin Inarissa helmikuussa 2020. Kuva:  Jukka Gröndahl / HS

Saamelaiskäräjien täyskokous käsittelee tiistaina hallituksen esitystä saamelaiskäräjälain muuttamisesta. Täyskokous tekee päätöksen saamelaiskäräjien virallisesta kannasta lakiesitykseen.

HS näytti osan keskustelusta suorana.

Suomen hallitus antoi toissa viikolla eduskunnalle esityksen saamelaiskäräjälain muuttamisesta. Lakiin ehdotetut muutokset edellyttävät saamelaiskäräjien hyväksyntää.

Lakiesitys jakaa saamelaiskäräjien jäsenten mielipiteitä. Osa jäsenistä on hakenut lakiesitykselle YK:lta täytäntöönpanokieltoa.

Lue lisää: Osa saamelais­käräjien jäsenistä hakenut laki­esitykselle YK:lta täytäntöön­panokieltoa

Täyskokouksessa saamelaiskäräjien jäsenet ovat antaneet puheenvuoroja lakiesityksen puolesta ja sitä vastaan.

Puheenvuoroissa on käsitelty muun muassa ihmisoikeuksia. Useassa puheenvuorossa painotetaan, että lakiesityksen hyväksyminen on tärkeää, jotta ihmisoikeussopimusten loukkaukset eivät jatku.

Suomi on saanut YK:n ihmisoikeuskomitealta ja rotusyrjinnän vastaiselta komitealta moitteita siitä, että Suomessa korkein hallinto-oikeus on päästänyt saamelaiskäräjien vaaliluetteloon lappalaispykälän perusteella henkilöitä, jotka saamelaiskäräjät itse oli torjunut.

Esimerkiksi Kari Kyrön mukaan niin kutsutun lappalaispykälän poistaminen laista on taas YK:n linjan vastainen. Hänen mukaansa sen myötä muun muassa sadat inarinsaamelaiset jäävät vaille alkuperäiskansastatusta.

Keskustelua puolesta ja vastaan on herättänyt myös lakiesityksen neuvotteluvelvoitetta koskeva uudistus.

Lakiesityksessä pyritään vahvistamaan yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta niin, että viranomaisten ja saamelaiskäräjien yhteistyö painottuu aiempaa enemmän. Neuvottelut saamelaiskäräjien kanssa olisi jatkossa käytävä kaikista toimenpiteistä, joilla voi olla erityinen merkitys saamelaisille.

Vastustajien mukaan lakiesityksessä oleva neuvotteluvelvoite vaikeuttaa ja hidastaa lupakäsittelyjen etenemistä ja kuntapolitiikkaa.

Lakiuudistusta puolustavien mukaan päätäntävalta säilyy yhä viranomaistahoilla, eikä kyseessä ole saamelaiskäräjien veto-oikeus. Heidän mukaansa neuvotteluvelvoite kuitenkin selkeyttää sitä, että viranomaisten täytyy keskustella saamelaiskäräjien kanssa saamelaisia koskevissa asioissa.

Lakiesitystä vastustavissa puheenvuoroissa painotetaan myös sitä, ettei lakiesitys ole kompromissi eikä kaikkien saamelaiskäräjien jäsenien näkemyksiä ole siinä huomioitu.

Lakiesityksen puolustajat sen sijaan tuovat esiin sen, että kompromisseja on tehty runsaasti.

Kokouksessa on tullut myös ilmi, että kokousta edeltävänä päivänä saamelaiskäräjien jäsenet neuvottelivat lakiesitykseen tehtävästä muutoksesta. Sen mukaan saamelaiskäräjien kuntakiintiötä muutettaisiin niin, että jatkossa jokaiselle yksittäiselle neljälle saamelaisten kotiseutualueelle olisi kiintiöity saamelaiskäräjillä kolmen sijaan kaksi paikkaa.

Lisäksi viisi paikkaa valittaisiin koko kotiseutualueen sisältä vaalituloksen mukaan. Loput kahdeksan jäsentä valittaisiin tavallisen äänestystavan mukaan.

Aiemmin julkisuudessa lakiesitystä vastustanut Anu Avaskari kertoo, että jos tämä muutos tulee hyväksytyksi, hän tukee lakiesitystä.

Moni saamelaiskäräjien jäsen kiittelee maanantaina käytyä keskustelua ja siinä löydettyä kompromissia kuntakiintiöstä.

Osa jäsenistä kuitenkin sanoo, että kokouksesta tiedotettiin niin lyhyellä varoitusajalla, etteivät kaikki päässeet mukaan vaikuttamaan päätökseen, ja siksi nyt esitettyä muutosta pitäisi käsitellä uudelleen ajan kanssa.

Lakiesityksen tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista.

Lakiesityksessä saamelaiskäräjälain määritelmä saamelaisesta ehdotetaan korvattavaksi säännöksellä siitä, millä kriteereillä saa äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjillä.

Jatkossa äänioikeuden saisi, jos henkilö itse tai vähintään yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään. Nykyiseen määritelmään nähden kielikriteeriä laajennetaan yhdellä sukupolvella.

Vaalioikeuden saisivat myös ne, joiden vanhemmista yksi on merkitty äänioikeutetuksi lain voimaantulon jälkeisissä vaaleissa.

Jatkossa esi-isän lappalaismerkintä historiallisissa dokumenteissa ei sen sijaan enää antaisi äänioikeutta saamelaiskäräjillä. Nykyisen saamelaiskäräjälain mukaan saamelainen on myös sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.

Lakiesitys muuttaisi myös muutoksenhakuprosessia. Saamelaiskäräjien asettama vaalilautakunta päättää henkilön merkitsemisestä vaaliluetteloon hakemuksen perusteella. Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi lisäksi erillinen muutoksenhakuelin, jolle vaalilautakunnan päätöksestä voi valittaa.

Muutoksenhakuelimen jäsenet nimitettäisiin saamelaiskäräjien ehdotuksesta. Sen myötä päävastuu vaaliluetteloa koskevista asioista olisi selkeämmin saamelaisten toimielimillä. Ylimpänä muutoksenhakuasteena säilyisi korkein hallinto-oikeus.

Yksi olennainen uudistus on se, että äänioikeutettujen mahdollisuutta äänestää saamelaiskäräjien vaaleissa pyritään lakiesityksessä helpottamaan erilaisilla toimilla. Nykyinen järjestelmä on monelta osin vanhanaikainen.

Saamelaiskäräjälakia on yritetty Suomessa uudistaa kolmen hallituksen aikana. Vuonna 2015 lakiehdotus kaatui eduskunnassa. Vuonna 2018 saamelaiskäräjät puolestaan hylkäsi esityksen uudeksi saamelaiskäräjälaiksi.

Lue lisää: Saamelais­käräjien jäsenet kertovat, mitä he ajattelevat laki­uudistuksesta

Lue lisää: Kuka on saamelainen? Tästä hallitusta repivässä saamelais­kiistassa on kyse

Lue lisää: Hallitus antoi esityksen saamelais­käräjälaista – Kolme keskustan ministeriä äänesti vastaan