logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Saksan tasavallan perustamista 100 vuotta sitten leimasivat nälänhätä, sisällissota ja neuvostotasavaltojen perustaminen – 6 kuohuttavaa tapahtumaa Euroopan johtovaltion synnystä

Saksan tasavallan katsotaan syntyneen 11. marraskuuta 1918, kun ensimmäisen maailmansodan päättänyt tulitauko astui voimaan. Keisari Vilhelm II oli luopunut kruunusta kaksi päivää aikaisemmin.

Maailmansodan viimeiset kuukaudet ja sitä seuraavat vuodet olivat Saksassa, Weimarin tasavallassa äärimmäisen levotonta aikaa, jolloin erilaiset ryhmittymät tekivät aseellisia kansannousuja. Saksa oli liittymässä myös Venäjällä alkaneeseen kommunistiseen vallankumousliikkeeseen.

Valtavan määrän ihmishenkiä vaatineet tapahtumat ovat suurelta osin painuneet historian hämärään.

1. Liittoutuneiden merisaarto ja nälänhätä

Maailmansodan aikana Saksaa vastaan sotineet niinsanotut ympärysvallat asettivat Saksan satamat saartoon ja estivät kaikki tavarakuljetukset. Saksa oli elintarvikehuollossa riippuvainen maahan tuodusta ruuasta, joten merisaarto oli väestölle tuhoisa.

Sodan loputtua ympärysvallat olivat valmiit toimittamaan Saksaan elintarvikkeita, mutta edellyttivät, että Saksa antaa kuljetuksia varten laivoja. Saksan johto ei tähän suostunut, mikä hidasti tilanteen paranemista.

ihmisiä soppatykeillä

Ruoanjakoa Berliinissä 1916.AOP

Saksan hallitus yritti lievittää elintarvikepulaa tiukalla säännöstelyllä, mutta pula paheni nopeasti. Miljoonat ihmiset joutuivat tulemaan toimeen alle tuhannella kalorilla päivässä, mikä ei ollut riittävä määrä varsinkaan lapsille.

Elintarvikekuljetukset saatiin toimimaan vasta kesällä 1919. Ennen tätä Saksassa arvioidaan kuolleen nälkään satoja tuhansia ihmisiä. Nälänhätä johti myös yhteiskunnallisiin levottomuuksiin ja ryöstelyyn.

2. Saksassakin jylläsi espanjantauti, joka ei alkanut Espanjasta

Maailmansodan loppuvaiheessa Saksassa ja muualla Euroopassa alkoi levitä ankara influenssa, joka surmasi joukoittain huonon elintarviketilanteen heikentämiä ihmisiä.

Tauti sai pian nimen espanjantauti, mutta tutkimusten mukaan tauti ei alkanut Espanjasta. Nimi juontaa juurensa ajan tiedotusoloista.

Toisin kuin useimmat muut Euroopan maat, Espanja ei ollut sodassa ja sen lehdistö sai toimia ilman sensuuria. Niinpä ensimmäiset tiedot tautiepidemiasta tulivat Espanjasta.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan epidemian puhkeamispaikkana pidetään Étaples'in pikkukaupunkia Pohjois-Ranskassa, joka oli suuri joukkojen kokoamisalue.

Espanjantaudin virus lienee sukua 2000-luvun alussa monissa maissa levinneelle lintuinfluenssalle, joka nykyään on täysin hoidettavissa. Virus on lähtöisin linnuista, joista se oli mutaation avulla siirtynyt sikoihin, joita oli suuret määrät rintaman lähellä.

Maailmansodan jälkimainingeissa "espanjantaudin" arvioidaan surmanneen maailmanlaajuisesti jopa 50 miljoonaa ihmistä.

3. Amiraalien ja merimiesten kapinat

Sodan loppuvaiheessa Saksan merivoimien johto ei suostunut tunnustamaan maan tappiota. Amiraalit Franz von Hipper ja Reinhard Scheer aikoivat lähettää koko laivaston viimeiseen iskuun Britannian laivastoa vastaan.

Laivasto oli lokakuun lopussa 1918 ankkurissa Wilhelmshafenin satamassa. Amiraalien antaman käskyn mukaan laivojen olisi pitänyt nostaa ankkuri ja lähteä merelle taisteluun. Merisotilaat ymmärsivät kuitenkin, että kyseessä oli lähestulkoon itsemurhatehtävä, sota oli jo hävitty.

merimiehet pesevät laivan kantta

Matruusit pesemässä laivan kantta.AOP

Yöllä 29.-30. lokakuuta eräillä laivoilla puhkesi avoin kapina, jota seurasi sarja sotalaivoilla tehtyjä sabotaaseja.

Kapina päättyi seuraavana päivänä, kun lähellä olleet torpedoveneet käänsivät aseensa kapinalaivoja kohti. Laivastohyökkäys peruuntui, joskin päällystö aikoi tehdä sen myöhemmin.

Tässä vaiheessa kapina oli levinnyt myös satamakaupunkeihin. Kielissä 1. marraskuuta pidetyn kokouksen jälkeen merimiehet ottivat yhteyttä ammattiliittoihin ja Saksan sosiaalidemokraattisiin puolueisiin saadakseen tukea.

3. marraskuuta tuhannet ihmiset kokoontuivat Kielin kaduille iskulauseenaan "Rauhaa ja leipää" (Frieden und Brot).

Paikallinen upseeri oli saanut käskyn nujertaa mielenosoitukset. Hän antoi käskyn avata tulen mielenosoittajia päin. Seitsemän ihmistä kuoli ja 29 haavoittui. Aseistetut mielenosoittajat vastasivat tuleen.

Tämän kahakan seurauksena yleinen kansannousu levisi koko Saksaan.

1930-luvulla natsi-Saksassa kaksi suurta sotalaivaa, raskaat risteilijät Admiral von Hipper ja Admiral Scheer nimettiin taistelunhaluisten amiraalien mukaan.

4. Saksan kaupungit kapinallisten vallassa

Marraskuun 4. päivästä 1918 lähtien Saksan rannikkokaupungit ja monet muutkin suurkaupungit, kuten Hannover, Braunschweig, Frankfurt ja München olivat kapinallisten hallussa.

Kapinalliset kannattivat pääasiassa Saksan kahta sosialidemokraattista puoluetta, joiden päätavoitteet olivat demokratia ja rauha sekä militarismin vastustaminen. Myös varakkuuden tasaamista toivottiin, mutta puolueet eivät olisi riistäneet rikkailta koko omaisuutta. Yksityinen omistusoikeus haluttiin säilyttää.

Samaan tapaan kuin Venäjän vallankumouksessa, Saksan kaupunkeihin perustettiin paikallisia neuvostoja hoitamaan hallintoa.

Suurimman sosialidemokraattisen puolueen, MSPD:n johto ei kuitenkaan kannattanut paikallisneuvostojen perustamista, vaan pyrki aikaansaamaan valtakunnallisen hallinnon. Tämä johti ristiriitaan kapinallisten sisällä.

MSPD teki yhteistyötä Saksan asevoimien kanssa. Tämä antoi mahdollisuuden armeijalle tukahduttaa kapina. Puolisotilaalliset joukot, Freikorps, ottivat väkivaltaisesti haltuunsa kapinalliset kaupungit yhden toisensa jälkeen. Taistelut olivat rajuja. Freikorps käytti kaupunkisodissa tykistöä, panssarivaunuja ja jopa lentokoneita.

Kapina oli kukistettu vuoden 1919 loppuun mennessä.

ihmisiä kadulla

Ihmisiä pakenee tulitusta Berliinissä 1919.AOP

Saksan vasemmistolle MSPD:n toiminta oli katkera pettymys. Katkeruus kohdistui erityisesti MSPD:N kansanedustajaan Gustav Noskeen, joka oli puolueen yhteyshenkilö asevoimiin. Myös Suomessa kommunistit kutsuivat myöhemmin sosiaalidemokraatteja pilkallisesti "noskeiksi" tai "noskelaisiksi".

5. Saksan neuvostotasavallat

Saksassa syntyi kapinan yhteydessä paikallisia, itsenäisyyttä tavoittelevia pikkuvaltioita sosialistisen mallin mukaisesti.

Bremenissä sosialistit ja enemmän vasemmalla oleva Spartakusliitto muodostivat 10. tammikuuta 1919 Bremenin sosialistisen tasavallan.

Tasavalta kukistui kuitenkin jo seuraavassa kuussa Freikorpsin hyökkäyksessä.

Saksan eteläosassa syntyi sodan loputtua ensin Baijerin kansantasavalta, joka halusi korvata Saksan keisarikuntaan kuuluneen Baijerin kuningaskunnan tasavaltaisella hallinnolla.

Kansantasavalta ei kuitenkaan kyennyt tyydyttämään kansan perustarpeita, jolloin se lakkautti itsensä.

Kansantasavallan tilalle perustettiin huhtikuussa 1919 Baijerin neuvostotasavalta, joka tunnetaan myös nimellä Münchenin neuvostotasavalta.

Freikorps valtasi Münchenin rajuissa taisteluissa 1. toukokuuta. Taisteluissa kuoli yli 600 ihmistä ja lisäksi toista tuhatta kapinallista tuomittiin kuolemaan kapinan jälkeisissä oikeudenkäynneissä.

6. Järjetön inflaatio

Keisarillinen Saksa oli käynyt sotaa velkarahalla. Maan johto oli tehnyt sodan aikana päätöksen, ettei maassa oteta käyttöön tuloveroa, kuten eräissä muissa maissa oli tehty, vaan sotaa varten otetaan velkaa. Velat oli tarkoitus maksaa sodassa valloitettuja maita verottamalla.

Kun Saksa hävisi sodan, se oli erittäin velkaantunut. Lisäksi maa joutui maksamaan suuret sotakorvaukset.

Vuodesta 1921 lähtien Saksan hallitus yritti ostaa sotakorvauksia varten tarvitsemaansa kovaa valuuttaa painamalla lisää setelirahaa (Papiermark). Seurauksena oli rahan arvon nopea hupeneminen.

saksalaisia seteleitä

Saksalaisia seteleitäAOP

Kun vielä vuonna 1918 yhden paperimarkan arvo oli lähellä kullan arvoon sidotun rahan, kultamarkan arvoa, vuonna 1923 yhdellä kultamarkalla olisi saanut noin biljoona (1 000 000 000 000) paperimarkkaa.

Themes
ICO