Ulkomaat|Salaliittoteoriat
Salaliittoteorioilla on taipumus limittyä toisiinsa. Saksassa vallankaappausta suunnitellut ryhmä ammensi ajatuksia Reichsbürger- ja QAnon-liikkeistä.
Poliisi pidätti prinssi Heinrich XIII:n keskiviikkona 7. joulukuuta. Kuva: BORIS ROESSLER / ZUMA
Matilda Jokinen HS
Prinssi, vallankumoussuunnitelma ja pidätysoperaatio, johon osallistui 3 000 poliisia. Keskiviikkoaamuna Saksan todellisuus vaikutti tarua jännittävämmältä.
Aamun ratsioissa pidätettiin 25 epäiltyä äärioikeistolaisen terroristiryhmän jäsentä ja kannattajaa. Saksan syyttäjänviraston mukaan epäillyt valmistautuivat aseistettuun vallankumoukseen.
Tavoite oli kaataa Saksan liittotasavalta ja perustaa uusi yhteiskuntajärjestys, jota johtaisi prinssi Heinrich XIII. Tähän saakka varsin tuntematon, 71-vuotias prinssi on toiminut aiemmin kiinteistöyrittäjänä Frankfurt am Mainissa. Die Zeit -saksalaislehden mukaan hän on myös ”nautiskelija”.
Vallankaappausta suunnitellut ryhmä oli ”hylännyt demokratian”. He uskovat vakaasti, että Saksaa hallitsee tällä hetkellä niin kutsuttu deep state eli syvä valtio, kertoo syyttäjänvirasto.
”Salaliittoteorioille on tyypillistä, että on olemassa fantasiamaailma, jossa asiat voisivat olla toisin, jos vain tekisi muutaman liikkeen”, sanoo salaliittoteorioita tutkiva tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta.
Saksassa pidätettyjen terroristiepäiltyjen maailmassa Saksa on todellisuudessa yhä toisen maailmansodan voittajavaltioiden hallussa, ja siksi liike aikoi kaataa nykyisen tasavallan ja neuvotella uudesta yhteiskuntajärjestyksestä sodan voittajavaltioiden kanssa.
Prinssi Heinrich XIII:ea kaavailtiin Saksan seuraavaksi johtajaksi väkivaltaisen vallankumouksen jälkeen. Kuva: Reuters
Saksan syyttäjänviraston mukaan vallankaappausta suunnitelleen ryhmän jäsenet seuraavat moninaisia toisiinsa limittyviä salaliittoteorioita, jotka ammentavat Reichsbürger- ja QAnon-liikkeistä.
Kyse on äärioikeistolaisista liikkeistä, jotka uskovat vaihtoehtoiseen todellisuuteen.
QAnon syntyi internetin syövereissä vuonna 2017 ja kytkeytyy vahvasti Yhdysvaltain politiikkaan. Saksan reichsbürgerit eli ”valtakunnankansalaiset” puolestaan kieltävät toisen maailmansodan jälkeisen Saksan liittotasavallan olemassaolon.
Sana Reich viittaa Saksan keisarikuntaan, jonka aikaista mustavalkopunaista lippua ryhmä käyttää tunnuksenaan. Liikeeseen kuuluu eri ryhmittymiä, joille Saksan vuoden 1937 rajat ovat yhä olemassa.
Koska he eivät tunnusta valtion instituutioita, he painavat omia passejaan ja ajokorttejaan sekä kieltäytyvät maksamasta veroja, kertoo saksalaiskanava Deutche Welle.
Sekä Reichsbürger että QAnon vahvistuivat pandemian aikana. Molempien ajatteluun sekoittuu kaiken muun ohella rokotevastaisuutta.
Vuonna 2020 reichsbürgerit yrittivät tunkeutua parlamenttitaloon Berliinissä koronarokotuksia vastustavien mielenosoitusten yhteydessä. QAnonin jäseniä osallistui puolestaan onnistuneempaan rynnäkköön Capitol-kukkulalla alkuvuodesta 2021.
Salaliittoteorioille on tyypillistä limittyä toisiinsa, Pyrhönen toteaa. Samalla äärioikeiston kansallismieliset liikkeet ovat koko ajan kansainvälisempiä, vaikka ne mukautuvatkin paikallisiin olosuhteisiin.
”Salaliittoteorioista kiinnostuneet ihmiset seuraavat yleensä useita eri ryhmiä”, Pyrhönen sanoo. ”Menestyvillä ryhmillä ei ole tapana olla mustasukkaisia jäsenistään, vaan he näkevät useita ryhmiä seuraavat kannattajansa arvokkaana tapana saada toimintaan lisää jäseniä”.
Saksan tilanteesta poikkeuksellisen tekee, että pidätettynä on epäiltyjä, joilla on ollut suhteellisen hyvä asema yhteiskunnassa.
Pääepäilty prinssi Heinrich XIII kuuluu aatelissukuun. Lisäksi epäiltyinä on useita entisiä sotilaita ja AfD-puolueen entinen kansanedustaja Birgit Malsack-Winkemann.
”On yllättävää, että tämän kaltaisessa toiminnassa on niin syvällä mukana jäseniä, joilla on näin paljon menetettävää”, Pyrhönen sanoo.
Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin kannattaja piteli QAnon-liikkeeseen liitettyä merkkiä 15. marraskuuta 2022. Kuva: Giorgio Viera / AFP
Poliitikoilla on toki kytköksiä ääriajattelijoihin myös muualla – ihmisten pelkoja ja uskoa salaliittoteorioihin on helppo hyödyntää äänten kalasteluun. Esimerkiksi Yhdysvalloissa entinen presidentti Donald Trump kehui julkisuudessa QAnon-liikkeen kannattajia.
”Mutta yleensä vaikutusvaltaiset henkilöt pyrkivät pysymään sen verran etäällä, että voivat pestä kätensä ja kiistää kaiken, jos tapahtuu jotain ikävää, ainakin jos puhutaan mahdollisesta oikeustuomiosta.”
Saksassa äärioikeistolainen ajattelu kytkeytyy myös poikkeukselliseen historialliseen muistiin.
”Toisen maailmansodan jälkeen Saksan virallinen linja on ollut myöntää natsi-Saksan virheet ja sitoutua toimimaan vastaisuudessa eri tavoin. Saksan äärioikeisto on nähnyt tämän suhtautumisen maan kunnian myymisenä.”
Saksan tiedustelupalvelun mukaan maassa on noin 21 000 reichsbürgeriä, joista noin viisi prosenttia on luokiteltu äärioikeistolaisiksi, kertoo Deutsche Welle.
Kanavan mukaan suurin osa heistä on miehiä, ja keskimäärin he ovat yli 50-vuotiaita.
Saksan turvallisuusviranomaiset ovat viime vuosina huolestuneet reichsbürgereistä, sillä liikkeeseen kuuluu entisiä sotilaita. Syyttäjänviraston mukaan vallankaappausta suunnitelleet terroristiepäillyt olivat valmistautuneet tappamaan.
Pyrhösen mukaan Saksan kohtalonkysymys ei kuitenkaan lopulta liity väkivallan uhkaan, vaan siihen, millaista ajattelua tämän jälkeen normalisoidaan tavallisten äänestäjien keskuudessa.
”En näe, että demokratian loppu ja Saksan muuttuminen keisarikunnaksi olisivat olleet lähellä”, hän sanoo. ”Eihän Capitol-kukkulallakaan suurin vaara ollut iskuhetkellä, paitsi muutamien ihmisten hengen kannalta. Keskeistä oli, miten Trump-mieliset ihmiset pesiytyivät valtion järjestelmiin ja kielsivät vaalituloksen.”
Aika näyttää, millä eri tavoin esimerkiksi Saksan oikeistopopulistipuolue AfD kommentoi vallankaappausyritystä. Tuomitsevatko poliitikot terroristiepäillyt, vai julkaisevatko he tukiviestejä.
”Se voi heijastua pitkälle tulevaisuuteen.”
