Sotaharjoitukset | USS Kearsarge lähti Helsingistä, mutta vastaanotto jäi sotilaiden mieleen: ”Silloin tunsin ylpeyttä siitä, että olen merijalka­väessä”

HS seuraa USS Kearsarge -aluksen osallistumista sota­harjoitukseen alkuviikolla. Helsingissä vierailleet merijalkaväen sotilaat kertovat kaupungin tehneen heihin vaikutuksen.

Konekiväärien päältä otetaan huput pois juuri ennen lähtöä, ja meri­jalkaväen sotilaat asettuvat niiden taakse. Maihinnousutukialus USS Kearsargen lentokannella on sotilas joka nurkalla tarkkailemassa laser­etäisyysmittarilla välimatkoja muihin aluksiin.

Takakannella merisotilaat ottavat alas sinisen tähtilipun.

Iso laiva peruuttaa hitaasti laiturista, ja turistit saksalaisella risteily­aluksella heiluttavat ja ottavat kuvia. Rannassa on pari sataa ihmistä tekemässä samaa.

Kearsargen satama-aika loppui maanantaina puoliltapäivin, kun se suuntasi kohti Hangon vesiä ottaakseen osaa isoon, pari viikkoa kestävään sotaharjoitukseen, johon osallistuu myös Suomen Puolustusvoimat. Harjoituksessa Suomen Hornetit esimerkiksi tekevät simuloituja hyökkäyksiä laivoja kohti.

Laivan kannella voi vain ihmetellä sen kokoa. Sen lentokansi on 23 metrin korkeudella, kun esimerkiksi Suomen miinalaiva Uusimaan maston korkeus on noin 26 metriä.

Lentokansi on puolillaan erilaisia helikoptereita. Rivissä on myös muutama Harrier-hävittäjä, joka pystyy nousemaan pystysuoraan. Samoin sinne on ankkuroitu kevyt panssarivaunu ja muita merijalkaväen maalla kulkevia ajoneuvoja.

Laivan sisällä taas hämmentyy sen sokkeloisuudesta. Mediavierailun isännät sanovat, että moni eksyy aluksi, ja se on helppo ymmärtää. Kun ei ole ulkoikkunoita, suunta­vaisto katoaa ja ympärillä näkyy vain putkistoja, johtoja, ilmoitustauluja ja ovia, joissa on asukkaiden nimet.

Tuoksuu siltä kuin olisi ulkomaalaisessa hotellissa. Ehkä se on jokin pesuaine.

HS on yksi niistä suomalaisista medioista, jotka pääsevät seuraamaan laivan arkea vuorokauden ajan. Sotaharjoitus käynnistyy tiistaina.

Mutta ensin syödään. Upseerien ruokalassa on tarjolla muun muassa riisiä, herneitä, nugetteja ja seitä. Jälkiruoaksi on hedelmiä, ja ne eivät maistu ollenkaan pahalta.

Yksi vierailun mediayhteyshenkilöistä on luutnantti Maximillian Berry. Hän pääsi käymään maissa, kun laiva oli Helsingissä.

”Halusimme vähän vaihtoehtoja laivan ruoalle. Pihviä ja muutama olut”, Berry kertoo. ”Helsinki on kaunis kaupunki. Kaikki Pohjoismaat ovat niin siistejä ja kauniita.”

Häntä ilahdutti sekin, että kun laiva saapui, vastassa oli satoja ihmisiä.

”Silloin tunsin ylpeyttä siitä, että olen merijalkaväessä.”

Sattumoisin laiva tuli samana päivänä, kun Yhdysvaltain senaatti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden.

”Me olemme tyytyväisiä siitä, että saamme uusia jäseniä. Ehkä harjoittelemme vielä Suomen ja Ruotsin ja Norjan kanssa yhdessä.”

Harrier-pilotti, kapteeni Brian Frick sanoo Helsingin olevan fantastinen. Varsinkin Suomenlinna teki vaikutuksen, Frick kertoo ja viittoo kannella Suomenlinnan kirkon suuntaan.

Hän arvioi, että harjoituksen tärkeätä antia on se, että esimerkiksi eri maiden pilotit pystyvät viestimään keskenään paremmin. Juuri yhteistoiminnan opettelu onkin harjoituksen olennainen osa.

”Nyt puhumme samaa kieltä ja pystymme taistelemaan yhdessä tai antamaan apua toiselle”, Frick sanoo.

Hän on viettänyt laivalla jo neljä, viisi kuukautta, mutta ei täysin yhtäjaksoisesti. Se on merisotilaan osa.

”Isänikin oli laivastossa. Hän arvostaa sitä, että saamme nähdä tällaisia paikkoja. Yhdysvaltain laivasto ei yleensä harjoittele täällä Itämerellä.”

Kotiin Frick pääsee ehkä parin kolmen kuukauden päästä.

”Mutta sekin suunnitelma voi muuttua. Meitä saatetaan vielä tarvita täällä, ja silloin teemme, mitä pitää”, hän kertoo. ”Me keskitymme vain tehtävään, se helpottaa. Lisäksi tällaiset satamavierailut piristävät paljon.”