Vientialan palkkariita jumittaa työmarkkinoita. STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan syynä on nykyinen palkanmuodostusmalli.
– Elinkeinoelämän keskusliitto ei osannut arvata, että suomalainen naisvaltainen julkinen sektori voisi ryhtyä näin agressiiviseen neuvottelutoimintaan ja hakea ratkaisun, joka ylittää teknologiateollisuuden. Ei oltu enää kilttejä tyttöjä, kommentoi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Suomen nykyinen palkanmuodostusmalli pyrkii olemaan vientivetoinen. Viime kesänä kunta-alalla kuitenkin onnistuttiin neuvottelemaan tuntuvista palkankorotuksista.
Tällä hetkellä työmarkkinoita uhkaa lakkoaalto, kun vientialan palkoista ei olla päästy sopuun. Palola kokee, että yhden toimialan, eli viennin teknologiateollisuuden määrittämä palkkataso on syy työmarkkinoiden jumiutumiselle.
– Sanottiin, että vanha malli oli jäykkä, mutta tämä (nykyinen) on todella jäykkä. Koko neuvottelujärjestelmä seisoo ja odottaa, että teknologiateollisuus tekee ratkaisun. Näen tämän hankalana.
Suomen työmarkkinoita johdettiin vuoteen 2016 asti tupolla, eli tulopoliittisella kokonaisratkaisulla. Tupon aikaan palkankorotuksista ja työehdoista sovittiin keskitetysti keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa, joihin osallistui myös hallitus.
Palola sanoo, ettei hän kuitenkaan haikaile takaisin tupoa, vaan entistä palkkojenmuodostusmallia.
– Palkankorotuksen taso perustui Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyyn sekä kansalliseen talouden kantokykyyn.
Teollisuusliitto käynnisti ensimmäisen, kolmipäiväisen lakkonsa keskiviikkona. Muista helmikuussa alkavista työnseisauksista ovat ilmoittaneet kuljetusala ja kaupan ala. Kaupan logistiikka-alan lakon oli määrä alkaa ensi maanantaina, mutta siirtyi valtakunnansovittelijan toimiston pyynnöstä kahdella viikolla eteenpäin.
Katso A-Talkin koko lähetys Yle Areenasta. Voit keskustella aiheesta 3.2. kello 23 asti.
