Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Suomalainen Anni oli kiipeilemässä Himalajalla, kun armoton keli iski – samalla vuorella tapahtui tragedia

Anni Penttilä oli Manaslu-vuorella samaan aikaan, kun amerikkalainen Hilaree Nelson kuoli lumivyöryn alle. Penttilän ryhmä ei päässyt sään takia vuoren huipulle asti kolmesta yrityksestä huolimatta.

Vuorikiipeilijä Anni Penttilä kuvasi Manaslu-vuorella tuuliolosuhteita nelosleirillä 7 400 metrin korkeudessa. Kuva:  Anni Penttilä

Kirkkaat kelit ovat viime aikoina olleet Himalajaan kuuluvalla Manaslu-vuorella vähissä, ja sääennusteiden tarkkuus heikkoa.

Näin kertoo suomalainen vuorikiipeilijä Anni Penttilä, joka palasi aiemmin tällä viikolla Suomeen oltuaan sitä ennen noin kuukauden Nepalissa kiipeilemässä.

Himalajalta on kuultu syys-lokakuun vaihteessa kiipeilyonnettomuusuutisia. Ensin amerikkalainen tunnettu kiipeilijä Hilaree Nelson jäi lumivyöryn alle Manaslu-vuorella kuoli.

Sen jälkeen lumivyöry koitui kiipeilijäryhmän kohtaloksi lähellä Draupadi ka Danda-II -vuoren huippua Intian pohjoisosassa. Toistaiseksi ryhmästä 19 on löydetty kuolleena ja kymmenen on yhä kateissa.

Nelson oli Penttilän tavoin Nepalissa sijaitsevalla Manaslulla, kun kohtalokas lumivyöry sattui.

Manaslu on maailman kahdeksanneksi korkein vuori. Sen huippu kohoaa 8 163 metriä merenpinnan yläpuolella.

– Tänä vuonna monsuuni on kestänyt pidempään kuin aiempina vuosina. Alkuun satoi paljon vettä, mutta mitä lähemmäs lokakuuta mentiin, sade on ollut ylempänä lunta, Penttilä kertoo.

Anni Penttilä kuvattuna kesällä 2021 Helsingin Malminkartanon mäen huipulla. Kuva:  Terhi Ylimäinen

Lumisade oli runsasta eikä sitä Penttilän mukaan näkynyt aina sääennusteissa. Penttilä kiipesi kansainvälisessä retkikunnassa ja sääennusteiden seuraaminen oli aktiivista.

– Seurasimme viittätoista eri sääennustetta ja säämallinnusta. Kun teimme viimeistä rotaatiota huipulle asti, vain yksi niistä näytti vähän sadetta, mutta tulikin puoli metriä lunta, Penttilä kertoo ennusteiden ja todellisuuden erosta.

Ryhmä yritti kolme erillistä kertaa huipulle asti, mutta kääntyi joka kerta takaisin, koska lumisadetta ja tuulta oli liikaa.

Näkymä kolmosleiristä 6600 metrin korkeudesta. Kuva:  Anni Penttilä

Vuorikiipeily on aikaa vievä laji. Merkittävä osa matka-ajasta menee ohuempaan ilmanalaan tottumiseen. Ennen huipulle yrittämistä aikaa kuluu alempana vuorella.

Penttilän ryhmä kävi ennen huipulle yrittämistä viemässä tavaraa, esimerkiksi makuupussit, ylempänä oleviin leireihin, jonka jälkeen palattiin vielä alemmas. Merenpinnan tasolta tulevalle se on Penttilän mukaan ainoa mahdollisuus edetä.

Riskit eivät liity vain ylöspäin jatkamiseen. Myös alaspäin meneminen pitää ajoittaa sopivaa keliin ja seurata sääennustuksia.

Tieto Hilaree Nelsonin kuolemasta tavoitti Penttilän ryhmän heidän ollessaan samalla vuorella.

– Onhan se aina tosi surullista kuulla onnettomuuksista. Luulen, että hän, kuten kaikki kiipeilijät, tietävät mitä tekevät ja tietävät riskit, Penttilä sanoo.

Fyysiset vaatimukset vuorikiipeilyssä ovat itsestäänselviä, mutta ennen lähtöä Penttiläkin valmistaa itseään myös henkisesti.

– Olen käynyt pitkään juttelemassa psykologilla omista tuntemuksista ja prosessoinut asioita sitä kautta. Olen saanut keinoja rentoutua haastavissa tilanteissa ja työkaluja siihen, mikä helpottaa, jos on stressaavaa.

Penttilä on kiipeillyt pian kymmenen vuotta. Hän kävi Nepalissa vaeltamassa vuonna 2013 ja innostui sen kautta kokeilemaan myös kiipeilyä. Maailman korkeimman huipun Mount Everestin hän valloitti 2021.

Kiipeilystä on tullut Penttilälle elämäntapa ja haaveissa on elää jonain päivänä pelkästään kiipeilyllä. Tällä hetkellä Penttilä kiipeilee ja vetää kiipeilyreissuja, mutta myös työskentelee yrittäjänä omassa digimarkkinointiyrityksessään.

Suomen kiipeilyn pioneeri Veikka Gustafsson kritisoi aiemmin tällä viikolla Himalajalla kiipeilyä syksyllä monsuunien jälkeen. Gustafsson piti kevättä ennen monsuuneja parempana aikana mennä Himalajalle.

Lue lisää: Himalajalta tuli taas järkyttävä suru-uutinen – Veikka Gustafsson arvasi heti, mistä oli kyse: ”Ei tuollainen jengi muuten häviä”

Penttilä on kiipeillyt Himalajalla sekä keväällä että syksyllä. Hän ei näe näissä vuodenajoissa radikaalia eroa. Kesän monsuunikauden ollessa päällä Himalaja sen sijaan on Penttilän mukaan syytä jättää väliin.

– Olen nähnyt myös keväällä, miten kaksi syklonia aiheutti lumivyöryjä ja lumivyöryvaaraa. Sääolosuhteille ei voi mitään, keväälläkin voi olla yhtä lailla huono sää kiipeilyyn.

Vuorikiipeilystä kiinnostuneita Penttilä neuvoo aloittamaan sen selvittämisellä mitä taitoja vaaditaan. Etenkin 8 000 metrin huipuille haluavalta vaaditaan monipuolista osaamista.

– Pitää osata kulkea jäätiköllä, osata käyttää jäärautoja, tuntea jääkiipeilyn ja kalliokiipeilyn perusteet ja hankkia kokemusta, Penttilä luettelee.

Manaslun huippu jäi tällä kertaa saavuttamatta retkikunnalta, johon Anni Penttilä kuului. Kuva:  Anni Penttilä