Suomalainen joulu­elokuva teki amerikkalaiseen lähtemättömän vaikutuksen ja innosti aloittamaan kieli­opinnot – kertoo nyt, miksi ei ikinä katso sitä dubattuna

Opetushallituksen verkostoon kuuluu Yhdysvalloissa kahdeksan suomea opettavaa yliopistoa. Seattlessa sijaitsevan Washingtonin yliopiston suomen kielen ohjelma on niistä suurin.

Suomalainen Rare Exports -jouluelokuva teki teini-ikäiseen Ivan Baumbachiin lähtemättömän vaikutuksen. Elokuva oli "tosi hyvä", "yllättävä" ja "ratkiriemukas".

Nyt Baumbach on 21-vuotias ja katsoo elokuvan edelleen joka joulu perheensä kanssa uudelleen. Suomeksi, ei dubattuna.

– Parhaat vitsit ovat niissä hetkissä, kun yksi hahmoista kääntää suomenkielistä puhetta englanniksi. Koska hänen englantinsa ei ole kovin hyvää, mukana on hauskoja käännösvirheitä, Baumbach kertoo STT:lle Washingtonin yliopiston skandinavistiikan laitoksen luokkahuoneessa.

Toistaiseksi Baumbach hyödyntää elokuvaa katsoessaan tekstityksiä, ja suuren suosikkinsa Kalevalankin hän on lukenut vain englanniksi. Tulevaisuudessa alkuperäiskieli saattaa riittää: fysiikan opiskelija aloitti syksyllä suomen kielen opinnot Seattlessa.

Alun perin Baumbach opiskeli insinööriksi mutta vaihtoi ensimmäisen vuoden jälkeen fysiikkaan. Nyt tutkintoon kuuluu pakollinen kielikurssi.

Ruotsissa vaihto-opiskelijana asuessaan Baumbach oli tutustunut ja ihastunut Lappiin ja pohjoismaisiin kansantaruihin, joten hän valitsi suomen. Todennäköisesti hän jatkaa kielen opiskelua pakollisen kurssin jälkeenkin.

– Ja sinun pitäisikin kyllä jatkaa, kannustaa vieressä istuva Mia Filardi.

Ensikosketus Suomeen nuorista kiekkoilijoista

22-vuotiaan Filardin suhde Suomeen on syvä ja ulottuu vuosien taakse. Hän oli varhaisteini, kun perheen kotiin Kaliforniaan muutti suomalainen vaihto-oppilas. Tuolloin Filardi ei olisi edes osannut sijoittaa Suomea kartalle.

Suomalaisvaihtareita, nuoria jääkiekkoilijoita, tuli lopulta kolme perätysten. Filardi innostui kielestä ja kulttuurista koko ajan lisää – ja halusi myöhemmin itsekin vaihtoon. Ennen korkeakouluopintojen aloittamista hän vietti lukuvuoden Joensuussa, jossa hän oli mukana jääkiekkojoukkueessa ja osallistui vanhojentansseihin.

Kielitaito karttui väkisinkin.

– Eivät joukkuekaverit koko ajan jaksaneet kääntää kaikkea englanniksi. Lisäksi isäntäperheen tytär oli 7-vuotias, joten hänen kanssaan oli puhuttava suomea, hän kertoo.

Vaihtovuoden jälkeen Filardi muutti suomen perässä Seattleen, jossa hän nyt viimeistelee tutkintoaan. Suomi on hänelle toinen pääaine kansainvälisten opintojen ohella. Toiveena on jatkaa opintoja Suomessa tai muuttaa Suomeen töihin.

Syksyllä ennätysmäärä opiskelijoita

Yliopiston lehtoraattia osin rahoittavan Opetushallituksen verkostossa on Yhdysvalloissa kahdeksan ja maailmanlaajuisesti yhteensä yli 80 yliopistoa, joissa opetetaan suomen kieltä ja kulttuuria. Opetushallituksen lähettämiä vierailevia opettajia on ulkomaisissa yliopistoissa vuosittain vajaat parikymmentä.

Seattlen suomen kielen ohjelma on Yhdysvalloissa suurin.

Baumbach on mukana ennätysjoukossa: ensimmäisen vuoden opiskelijoita opettava vieraileva lehtori Anna-Maria Peltomäki kertoo, että syksyn kurssilla aloitti tänä vuonna 15 opiskelijaa. Yleensä ensimmäisen vuoden opiskelijoiden määrä vaihtelee vain muutamasta noin kymmeneen.

Suurimmalle osalle opiskelijoista suomi on sivuaine. Jos suomi on pääaineena, yleensä sen rinnalla opiskellaan Peltomäen mukaan myös jotakin toista oppiainetta.

Joihinkin tutkintoihin kuuluu pakollisia kieliopintoja. Siksi opiskelijamäärä usein vähenee seuraavina vuosina, kun pakolliset kurssit on suoritettu. Esimerkiksi nyt toisella vuodella on neljä opiskelijaa, ja kolmannen vuoden opintoja suorittaa kaksi opiskelijaa.