Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Suomalaisen elokuvan suuri lupaus kuoli vain 28-vuotiaana – ”Se oli sankarikuolema”

Ohjaaja Nyrki Tapiovaara suojasi talvisodassa miestensä vetäytymistä ja jäi sille tielleen. Valkokankaan tragediat -sarjan tämän viikon tähti menehtyi vain 28-vuotiaana.

Elokuvaohjaaja Nyrki Tapiovaara kaatui talvisodassa 28-vuotiaana. – Hän jäi legendaksi, joka ei ehtinyt toteutua täysin, sanoo elokuvatutkija Sakari Toiviainen.

Ohjaaja Nyrki Tapiovaara (1911–1940) oli elokuvan suuri lupaus. Hän ihaili Neuvostoliittoa, kunnes käänsi täysin kelkkansa. Tapiovaara lähti innolla sotaan entistä ihannevaltiota vastaan ja kuoli vihollisen ampumiin luoteihin 28-vuotiaana.

– Se oli rintamalla kaatuminen, sankarikuolema, sanoo professori Panu Rajala.

Nyrki Tapiovaaran koti ammensi Kalevalasta. Perheessä oli 11 lasta ja kaikilla oli kalevalaiset etunimet. Nyrki oli oikeasti Nyyrikki, mutta hän lyhensi nimeä hiukan. Kalevalassa Nyyrikki oli metsän jumalan, Tapion poika.

Suvun geeneissä lienee ollut runsaasti taiteellisuutta. Nyrki Tapiovaaran lisäksi tunnettuja ovat veljet, kuvataiteilija Tapio Tapiovaara ja muotoilija Ilmari Tapiovaara. Kumpikin lavasti veljensä Nyrkin elokuvia.

Koulunsa Nyrki kävi Hämeenlinnassa. Veljensä Tapion kanssa hän perusti Tulenkantajat-klubin ja Ateisti-klubin. Lyseosta tuli potkut, kun nuoret kapinalliset olivat pilkanneet uskonnon opettajaansa.

Perhe oli sen verran varakas, että hulttiopojille voitiin järjestää yksityisopetus. Nyrki ja Tapio pääsivät ylioppilaiksi 1930. Nyrki kirjoittautui Helsingin yliopiston lakitieteelliseen tiedekuntaan, mutta juristia hänestä ei koskaan tullut.

Helsingissä Nyrki Tapiovaara liikkui vasemmistolaisten taiteilijoiden porukoissa, eikä edes aloittanut opintojaan. Elämä oli hiukan liian vallatonta. Isä ei moista menoa suvainnut. Seurauksena oli paluu maitojunalla Hämeenlinnaan.

Tapiovaara oli lahjakas kirjoittaja. Hämeenlinnassa hän kirjoitti elokuva-arvosteluja paikalliseen pikkulehteen. Jutut huomattiin, ja hän pääsi tekemään elokuvakatsauksia Yleisradioon, kunnes potkut tuli sieltäkin. Elokuvamoguli Risto Orko oli suivaantunut jostain kritiikistä.

Tapiovaara kävi Valentin Vaalan elokuvan koekuvauksissa ja joutui toteamaan, että näyttelijäainesta hänessä ei taida olla. Hänen paikkansa on kameran takana, ja sinne hän pian päätyikin. Kirjailija Juhani Ahon poika Heikki Aho pestasi hänet ohjaamaan elokuvan isänsä klassikkoteoksesta Juha. Ensi-ilta oli 1937, ja Juha on Tapiovaara katsotuin elokuva.

Arvostetuin elokuva on Varastettu kuolema (1938). Jännitys- ja seikkailuelokuvan tapahtumat sijoittuvat tsaarin ajan sortokauteen vuoteen 1905. Tapiovaara oli käynyt Pariisissa, ja Varastetussa kuolemassa on vaikutteita kokeilevasta ranskalaisesta elokuvasta. Aluksi vastaanotto oli tyrmäävä. Myöhemmin leffa on kohotettu klassikon asemaan.

Varastetun kuoleman (1938) pakokohtaus pyykkien suojissa on kuuluisa. Aluksi tyrmätty elokuva on myöhemmin julistettu klassikoksi.

Sitten seurasi kaksi komediaa, Kaksi Vihtoria (1939) ja Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939). Jälkimmäisestä on säilynyt 45 minuuttia. Loppu tuhoutui Helsingin pommituksissa.

Sillanpää-filmatisointi Miehen tie (1940) jäi Tapiovaaralta kesken sodan takia. Elokuvan viimeisteli näyttelijä Hugo Hytönen. Miehen tietä kuvattiin Hämeenkyrössä kesällä 1939, ja tuleva Nobel-kirjailija F. E. Sillanpää palloili kuvauspaikoilla riesaksi asti.

– Kesä 1939 oli Sillanpäälle kohtalokas kesä. Vaimo oli kuollut huhtikuussa keuhkokuumeeseen. Sillanpää seurasi Miehen tie -elokuvan filmauksia innokkaasti. Hän sai siitä uutta sisältöä elämäänsä, ja pyöri kuulemma vähän häiriöksi saakka Tapiovaaran filmiporukan jaloissa, kertoo Sillanpää-tuntija Rajala.

– Sillanpää tietysti ihastui voimakkaasti elokuvan naispääroolin näyttelijään Mirjami Kuosmaseen, ja sekin aiheutti kuulemma hämmennystä filmiryhmässä, mutta kyllä ne sen kurissa pitivät.

Nyrki Tapiovaara ohjasi muutamassa vuodessa peräti viisi elokuvaa, vaikka ei ollut minkään suuren filmiyhtiön leivissä. Elokuvatutkija Sakari Toiviainen kertoo miettineensä usein, millainen olisi ollut Tapiovaaran tulevaisuus, jos elonpäiviä olisi riittänyt pitempään.

Nyrki Tapiovaaran oikea nimi oli Nyyrikki. Kalevalassa tämä on metsän jumalan, Tapion poika. Kuva:  Lauri Tykkyläinen

– Hän olisi voinut uudistaa koko suomalaisen elokuvan. Mutta pelkään pahoin, miten hänellekin olisi sitten käynyt 50 täytettyään. Olisiko hän jaksanut samaa esteettistä radikalismia pitää yllä vanhemmiten? Hän jäi nuoruuden lupaukseksi ja tähdenlennoksi.

Rajala on tutkinut Miehen tietä. Rajalan mielestä Tapiovaara oli aikaansa edellä. Hänen mukaansa Tapiovaara teki erittäin voimakasta visuaalista jälkeä.

– Hän osasi kuvittaa luovalla tavalla Sillanpään agraarimaailmaa ja luonnonläheistä epiikkaa. Se siirtyi kuviksi niin, ettei siinä tarvittu paljon repliikkejä, Rajala sanoo.

– Nyrki Tapiovaarasta olisi varmaan tullut Suomeen todellinen truffaut (Francois Truffaut) tai godard (Jean-Luc Godard), ranskalaisen linjan suuri lahjakkuus. Voi vain kuvitella, millainen olisi 50-luvulla ollut Tapiovaran kehitys. Oli surullinen juttu, että se katkesi, Rajala sanoo.

Nyrki Tapiovaara liikkui 30-luvulla vasemmistopiireissä ja ihaili Neuvostoliittoa. Suomut putosivat silmiltä, kun Stalinin puhdistuksista alkoi tihkua tietoja. Lopullinen niitti oli Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen marraskuussa 1939. Se järkytti Tapiovaaraa.

Tapiovaara halusi päästä sotimaan entistä ihannevaltiota vastaan. Hän oli täynnä taistelutahtoa, mutta rintamalle häntä ei heti päästetty vasemmistolaisen menneisyytensä takia. Vänrikki Tapiovaara laitettiin paperihommiin Hämeenlinnan sotilaspiirin esikuntaan.

Tapiovaara pääsi tositoimiin helmikuussa 1940 Laatokan Karjalan rintamalla. Hän johti joukkuetta, jonka tehtäväksi oli annettu vallata muuan kylä Suojärven kunnassa. Osasto yllätettiin takaa ja se joutui vetäytymään. Seuraavana päivänä Tapiovaaran joukkue teki vastaiskun ja joutui taas vetäytymään. Hyvien johtajien tavoin Tapiovaara oli viimeinen mies, joka tiukan paikan tullen vetäytyi.

– Tapiovaara jäi suojaamaan miestensä vetäytymistä. Hän jäi siinä yksin, eikä koskaan saatu ruumistakaan takaisin, Toiviainen kertoo.

Eräs silminnäkijä on kertonut, että Tapiovaara sai osuman ja tuupertui hankeen. Hän nousi ylös vielä kerran ja ampui pitkän sarjan kohti vihollista.

Menneinä vuosina suomalaiset kävivät Karjalan metsissä etsimässä sodassa kaatuneiden suomalaisten jäänteitä.

– Tietääkseni Tapiovaaran jäänteitä ei ole löydetty, Toiviainen sanoo.

Nyrki Tapiovaaran symbolinen hautapaikka on hänen kotikaupungissaan Hämeenlinnassa Ahveniston hautausmaalla. Hänet on siunattu sinne kentälle jääneenä.

Varastettu kuolema, Elisa Viihde Viaplay