Urheiluministeri lupaa, että paraurheilun auttamiseksi käännetään ministeriössä kaikki mahdolliset kivet, mutta lakia ei voida rikkoa.
Suomen maalipallojoukkue osallistui Rio de Janeiron paralympiakisoihin vuonna 2016. Kuva: Harri Kapustamäki
Pekka Holopainen
Urheiluministeri Petri Honkonen (kesk) oli äskettäin yhtä tyrmistynyt kuin kaikki muutkin, kun opetus- ja kulttuuriministeriöön ei määräajassa saapunut lainkaan Paralympiakomitean avustushakemusta.
Tämä tarkoitti käytännössä järjestölle kahden miljoonan euron menetystä eli valtavaa katastrofia suomalaiselle paraurheilulle. Paralympiakomitea on säännönmukaisesti ollut kolmanneksi suurin tuensaaja Olympiakomitean ja Palloliiton jälkeen, ja ministeriön avustus on kattanut peräti yli 60 prosenttia järjestön toimintabudjetista.
Syy onnettomaan tilanteeseen oli, että Paralympiakomitean pääsihteeri ei toimittanut hakemusta ajoissa. Hän oli erehtynyt viimeisestä jättöpäivästä.
Lue lisää: Harvinainen vuoden 1952 olympiasoihtu myytiin huutokaupassa hyvällä summalla – mutta sääntö-Suomi perui kaupan
Honkonen vieraili torstaina urheilumuseo Tahdossa ja otti kantaa tilanteeseen. Avustuksen saajien listan kuittaa aina viime kädessä ministeri virkamiehen esityksestä. Honkonen totesi, ettei pysty nostamaan Paralympiakomiteaa avunsaajalistalle, vaikka empatiaa riittäisi kuinka. Myöhässä saapuneen avustushakemuksen käsittelemisen estää laki.
Lue lisää: Euroopassa viritellään hurjaa Venäjä-boikottia – Suomea ei ole kysytty mukaan
– Asiasta on olemassa korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös, eikä ministeri voi rikkoa lakia. Voin kuitenkin kertoa, että ministeriössä tehdään paljon työtä tämän tosi ikävän tilanteen ratkaisemiseksi. Tuloksista kerrotaan myöhemmin.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Paralympiakomitea hakee rahaa erilaisiin hankkeisiin, joihin sitä myös ministeriöstä saanee – ei kuitenkaan läheskään kahta miljoonaa.
– Tahtoni on, ettei paraurheilu Suomesta kokonaan lopu (pääsihteerin) inhimillisen virheen vuoksi, Honkonen sanoi.
Urheiluministeri Petri Honkosen mielestä Venäjällä tai Valko-Venäjällä ei missään muodossa voi olla sijaa olympiakisoissa niin kauan kuin hyökkäyssota ja ihmisoikeusrikokset Ukrainassa jatkuvat. Kuva: STRINGER / Reuters
Hän otti myös kantaa Puolan ja Britannian olympiakomiteoiden virittelemiin ajatuksiin, joissa suuri läntinen rintama boikotoisi Pariisin olympiakisoja 2024, jos Venäjä ja Valko-Venäjä ovat minkäänlaisissa kaavuissa – esimerkiksi ”neutraaleina urheilijoina” – mukana.
Lue lisää: Päätös venäläisistä aloitti heti rajun kulissipelin – nyt Euroopassa viritellään järisyttävää vetoa
– Mahdollinen boikotti ei olisi Suomen hallituksen asia, vaikka siinä ulkopoliittisia elementtejä olisikin.
Urheiluministeri Petri Honkonen (kesk) vieraili torstaina urheilumuseo Tahdossa, joka sai pysyviin kokoelmiinsa Helsingin olympiakisojen soihtuviestissä 1952 palvelleen messinkisoihdun. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Suomi–Venäjä-seuran entisenä puheenjohtajana ja Venäjän-tuntijana Honkosella oli asiaan kuitenkin tiukka näkemys.
– Lähtökohtani on kategorisesti, etteivät Venäjä ja Valko-Venäjä voi olla missään muodossa olympiakisoissa mukana niin kauan kuin Venäjä on Ukrainassa ja rikkoo siellä kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia.
– Venäjä on maa, jossa huippu-urheilu on erityisen lähellä presidentinhallintoa ja elimellinen osa valtion vallankäyttöä.
Ministerin toi Tahtoon mielenkiintoinen asia: yksi Helsingin olympiakisojen soihtuviestiin valmistetuista messinkisoihduista on ostettu museon kokoelmiin yksityishenkilöltä.
Harvinaiseen esineeseen hankittiin varat Honkosen ministeriön momenteilta. Opetus- ja kulttuuriministeriö lahjoitti 50 000 ja Urheilumuseosäätiö 5000 euroa.
Messinkisiä soihtuja valmistettiin alun perin 7 ja hopeisia 16. Ei ole tarkkaa tietoa, moniko soihtu on yhä olemassa ja missä.
Vuonna 2020 suomalainen yksityishenkilö myi yhden soihdun ulkomaalaiselle henkilölle 70 000 eurolla, mutta soihtu jäi tullivarastoon, koska sen maastavienti on kielletty.
