Mies pysyy avioituessaan miehenä, mutta naisesta tulee vaimo, ihmetteli HS:n lukija mielipidekirjoituksessaan ja ehdotti tilalle huuspaa. Vastaa kyselyyn, mikä olisi sopiva nimitys puolisolle.
Sana mies kertoo oikeastaan vain puolison sukupuolen, pohtii tamperelainen Miitta Orell-Järventausta. Kuva: Martti Kainulainen STT
Pauliina Grönholm HS
Kun mies ja nainen menevät naimisiin, naista voi kutsua nimityksellä vaimo. Mies kuitenkin pysyy miehenä.
Toisin kuin monissa muissa kielissä, suomen kielessä miehelle ei ole samankaltaista avionimikettä kuin naiselle. Tätä ihmetteli äskettäin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan tamperelainen Miitta Ojell-Järventausta mentyään alkukesästä naimisiin.
Lue lisää: Mies pysyy avioituessaan miehenä, mutta naisesta tulee vaimo: Mitä jos miehestä tulisikin huuspa?
Ojell-Järventausta kertoo tämän saavan aikaan hänessä ristiriitaisia tunteita, vaikka hän kertookin pitävänsä nimikkeestä vaimo.
”Mies oli mies jo ennen naimisiinmenoa, ja nyt hän sai omistukseensa vaimon. Nainen, vaimo, puolestaan määritellään nimikkeiden kautta jälleen miehen kautta. Tämä tuntuu nykypäivänä kankealta”, hän kirjoitti.
Ojell-Järventausta kertoo pohdiskelleensa puolisonsa kanssa häidensä jälkeisenä päivänä sopivaa nimikettä aviomiehelle. Yksi niistä jäi elämään: huuspa.
”Hieman englannista lainattuja juuria, mutta sopivasti suomalaista väriä ja ainakin omaa huuspaani kuvaavaa lempeää ja hiukan hajamielistä luonteenlaatua”, hän kertoo.
Nimitys on jäänyt parin arkikäyttöön. Ojell-Järventausta harmittelee, ettei nimitystä voi käyttää muissa kuin kahdenkeskisissä tilanteissa, sillä muut eivät tiedä sen merkitystä.
Ojell-Järventausta korostaa, ettei hän tarkoita, että vanhoista sanoista pitäisi luopua, jos ei halua.
”Jokainen sukupolvi luo omat merkitykset sanoille. Meilläkin oli ennen naimisiinmenoa käytössä nimitys puoliso”, Ojell-Järventausta kertoo.
”Kaikille sukulaissuhteita kuvaaville suhteille on omat sanansa. Myös miehelle on kaikissa muissa avioliiton myötä muuttuvissa suhteissa jokin nimitys, kuten lanko ja vävy. Mutta puolisolle mies pysyy vain miehenä. Se tuntui meistä omituiselta.”
Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Minna Pyhälahti Kotimaisten kielten keskuksesta pitää huuspaa hauskana nimityksenä, mutta katsoo sen sopivan paremmin perheen sisäiseen käyttöön.
”Yleiskielessä puoliso ja kumppani ovat hyvät ja sukupuolineutraalitkin nimitykset, joissa ei oteta kantaa, onko kyseessä avio- tai avoliitto”, Pyhälahti sanoo.
”Sitten on myös ehkä jo unohtunut nimitys siippa, joka on Kielitoimiston sanakirjassa tyylilajiltaan vähän leikkimielinen ilmaus aviopuolisosta.”
Eri murrealueilla voi myös olla omia nimityksiään, kertoo Pyhälahti.
”Monilla murrealueilla käytetään puolisosta sanaa akka, jolla ei ole lainkaan niin värittynyttä merkitystä kuin yleiskielessä.”
Muita murteissa puolisoa merkitseviä sanoja ovat muun muassa siipakko ja mukainen.
Miksi sitten vaimolle on oma nimityksensä, mutta aviomies on vain mies?
”Tätä pitäisi kysyä ehkä joltain kielentutkijalta, joka tuntee nimitysten historiaa. Kieli ei kuitenkaan ole kaikilta osin aina kauhean looginen”, Pyhälahti muistuttaa.
Avioliittoa ja sukulaissuhteita ylipäätään kuvaavat nimitykset ovat hyvin vanhoja ja siksi myös aika vakiintuneita.
Mikäli huuspa yleistyisi ja sitä alettaisiin käyttämään laajemmin ja yleisemmin esimerkiksi eri ikäryhmissä, se voisi lopulta päätyä lopulta Kielitoimiston sanakirjaankin. Pyhälahti ei kuitenkaan pidä todennäköisenä.
”Otamme uusia sanoja aina tarkkailulistallemme ja katsomme, yleistyvätkö ja vakiintuvatko ne”, Pyhälahti paljastaa.
Näin Kielitoimiston sanakirjaan on jo päätynyt sana bonuslapsi, jolla tarkoitetaan puolison lapsia uusperheessä.
Millaisia nimityksiä teillä on aviopuolisoina toisillenne? Vastaa HS:n kyselyyn.
