Anita Korva oli poikkeuslahjakkuus, jolla oli tie auki tähtiin. Sitten tielle tulivat mielenterveysongelmat. Nyt hän suunnittelee muuttavansa Lappiin.
Tammikuussa 2019 Korva poseerasi kolmen nuorten MM-mitalin kanssa. Sen jälkeen alkoivat vaikeudet. Kuva: Panu Rissanen
Ville Touru
Suomen hiihdon kaksi menestyneintä naista ovat jo pitkään olleet Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen.
Vielä näitäkin olympiamitalisteja suurempi lahjakkuus fyysisiltä ominaisuuksiltaan oli Anita Korva. Näin on arvioinut kaikkia kolmea ja heidän testituloksiaan läheltä nähnyt hiihtoihminen.
Korvalla on ikää vasta 23 vuotta, mutta nelinkertaisesta nuorten MM-mitalistista ei ole kuultu oikeastaan enää vuosiin.
Kansainvälisen hiihtoliiton Fisin tietokanta paljastaa tilanteen karuuden. Korva ei ole enää edes hankkinut tälle kaudelle kansainvälistä kilpailulisenssiä.
Onko superlupaus siis lyönyt lopullisesti sukset naulaan?
– En ole. En vain ole hommannut sitä lisenssiä. Olen sen verran huonossa kunnossa, ettei huvita lähteä isompiin kisoihin, Korva kertoo.
– En ole vielä tehnyt lopullista päätöstä. Olen ajattelut, että kävisin jossakin vähän pienemmissä kisoissa katsomassa, tuleeko siitä enää mitään.
Syy Korvan pidempään jatkuneelle hiljaiselolle ja kilpailemattomuudelle ovat olleet henkiset ongelmat. Kun pahin aallonpohja on jo takana, Korva on valmis puhumaan.
Korva astui armeijaan keväällä 2019. Kuva: MISKA PUUMALA
Hän kertoo kärsineensä masennuksesta ja käyneensä sen takia terapiassa.
Alamäki alkoi pian MM-mitalisateen jälkeen vuonna 2019.
– Muutama vuosi sitten alkoi tulla henkisiä haasteita, silloin armeija-vuonna. Siinä oli paljon kaikenlaista, valmentaja esimerkiksi vaihtui ja henkinen kuorma kävi aika suureksi. En pystynyt oikein harjoittelemaan.
– Se tilanne jatkui aika pitkään. Oli tosi vaikea päästä takaisin...
Korva putosi maajoukkueringeistä, eikä hän saanut itsekseen harjoitellessaan mitään irti.
– Eikä tavoitteellinen harjoittelu ollut päällimmäisenä mielessäkään. Oli aika synkkää.
Täyden välikauden 2020–21 jälkeen Korva kävi viime kaudella hiihtämässä parit kansalliset kilpailut kaukana parrasvaloista.
Hän ei missään vaiheessa tehnyt päätöstä kilpahiihdon jättämisestä. Oli vain pakko hellittää.
– Ei vain pystynyt treenaamaan enää. Koko ajatus ahdisti ja oli pakko pitää taukoa. Harjoittelen silloin, kun huvittaa ja yritän löytää iloa ja mielekkyyttä harjoitteluun. Väkisin treenaaminen ei tuossa tilanteessa auta mitään.
– Olen yrittänyt, että alkaisi tuntua hyvältä ja kivalta, mutta ei se ole alkanut vieläkään tuntua samalta, Korva naurahtaa.
Kuten naurahduskin kertoo, Korva voi jo paremmin. Hän työskentelee Kuopiossa urheiluliikkeessä ja harrastaa urheilua lähinnä omaksi ilokseen.
Vaikka kilpahiihto on ollut enemmän tai vähemmän tauolla, rautaisessa fyysisessä kunnossa Korva on edelleen.
Treenaaminen on kuitenkin painottunut lähinnä punttisalille ja Crossfitiin.
Nyt Korva osaa iloita elämässään jo muustakin kuin hiihdosta ja hän pystyy tarkastelemaan masennukseen johtaneita syitä.
– Luonteeni on vain taipuvainen siihen. Olen aina ollut kurinalainen, kuten monet urheilijat varmasti ovat. Kun treeni ei kulkenut, eikä tullut sellaista kehitystä ja tulosta kuin odotin, tuntui, että menin vain taaksepäin. Se varmasti oli isoin syy.
– Hiihto oli kuitenkin ollut ainoa asia, josta sain sellaista hyvää mieltä. Kun se ei onnistukaan, aika vähän jää ilonaiheita.
Tänä syksynä hiihdon seuraaminenkin on alkanut parin vuoden tauon jälkeen taas kiinnostaa.
”
Hiihto oli kuitenkin ollut ainoa asia, josta sain sellaista hyvää mieltä. Kun se ei onnistukaan, aika vähän jää ilonaiheita.
Nyt Korva suunnittelee muuttavansa pois Kuopiosta.
– Kun ei tämä etelä oikein maistukaan.
– Jos nyt ensi alkuun katselisi ainakin Rovaniemeltä kämppää. Varmasti jossakin vaiheessa muutan sitten siitä pohjoisemmaksi, metsästystä harrastava nuori nainen suunnittelee.
Enää hiihto ei ole Korvalle kaikki kaikessa.
– Elämässä voi olla muitakin asioita kuin hiihto. Voin olla jo muistakin asioista onnellinen ja iloinen.
– Ja voin antaa luvan itselleni olla tyytyväinen vähän muuhunkin kuin vain, jos voittaa jonkun kisan.
Kuten Korva kertoi, hän ei kuitenkaan ole lopettanut hiihtouraansa. Hän kuitenkin tiedostaa, että matka maailman kärkeen on kasvanut jo melkoiseksi.
Anita Korva aikoo vielä palata kilpaladuille - ainakin pienemmissä kisoissa. Kuva: Timo Hartikainen
Vielä tammikuussa 2019 Korva jätti nuorten MM-laduilla mitalien määrässä varjoonsa sellaisia nimiä kuin Frida Karlssonin, Linn Svahnin ja Helene Marie Fossesholmin, jotka loistavat nyt hiihtomaailman huipulla.
– Enää en mieti noita, kun alan olla jo niin kaukana. Aiemmin yritin sulkea niitä ajatuksia, etten edes miettisi. Mutta kyllähän se fakta on, että jos olisin saanut hyvin harjoiteltua, niin voisin itsekin olla siellä ihan hyvillä sijoilla.
– Fyysiset ominaisuudet minulla olisi sinne olleet. Totta kai se vähän harmittaa, että ne asiat menevät hukkaan. Mutta eipä sille oikein voi mitään.
Hän ei kuitenkaan myönnä haudanneensa lopullisesti hiihtounelmansa maailman huipulle noususta.
– Tällä hetkellä se tuntuu aika kaukaiselta, mutta iän puolestahan se olisi edelleen mahdollista. Ei voi tietää, miten mieli tässä muuttuu vuosien varrella, Korva sanoo.
