Ruotsissa ja Norjassa julki tulleet useat vakoilutapaukset kertovat, että Pohjoismaita tiedustellaan ja vakoillaan aktiivisesti sekä pitkäjänteisesti. Tämän takia Suomessakaan ei voida täysin poissulkea vastaavia tapauksia, suojelupoliisin (Supo) apulaispäällikkö Teemu Turunen toteaa tällä viikolla Supon verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessaan.
Turunen nostaa myös esille kysymyksen, miksi Suomessa ei paljastu samalla tavalla vakoojia, vaikka Ruotsi ja Norja ovat Suomen läheisimpiä naapureita.
– Myös Suomeen kohdistuu jatkuvaa ja pitkäjänteistä ulkovaltojen tiedustelutoimintaa ja vakoilua, mutta suojelupoliisi pyrkii puuttumaan vakoiluyrityksiin varhaisessa vaiheessa ennen kuin tietoa vaarantuu tai varsinainen rikos ehtii tapahtua, hän vastaa.
Turunen painottaa, että vakoilu on suojelupoliisin työssä arkea. Suomeen on myös kohdistunut aina kokoonsa nähden paljon tiedustelua maantieteellisen sijainnin vuoksi.
– Tänne sijoitettuna on tälläkin hetkellä kymmeniä vieraiden valtioiden tiedustelu-upseereja, hän vahvistaa.
Suomessa tapahtuvaan vakoiluun ja tiedusteluun viittasi myös puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen Ylen Ykkösaamun haastattelussa lauantaina. Kivisen mukaan Suomessa on kyllä tiedostettu, että nykyinen turvallisuuspoliittinen tilanne kiinnostaa ulkovaltoja.
– On sinisilmäistä ajatella, etteikö Suomessa tiedustelijoita toimisi, Kivinen sanoi Ylellä.
Turusen mukaan Norjan ja Ruotsin tapaukset osoittavat, ettei perinteinen henkilötiedustelu ole menettänyt merkitystään. suojelupoliisi
Vuosia kestävää toimintaa
Supon Turusen mukaan tuoreista vakoilutapauksista voidaan Suomessa tehdä useita johtopäätöksiä, joista yksi on juuri Pohjoismaihin kohdistuvan tiedustelun ja vakoilun kova aktiivisuus. Hänen mukaansa vakoilun määrä ei kuitenkaan ole dramaattisesti ja yhtäkkiä lisääntynyt Pohjoismaissa, vaan kyse on vuosia jatkuneesta toiminnasta.
Turunen toteaa, että esimerkiksi Ruotsissa tiistaina julkistetun venäläispariskunnan pidätykseen johtaneen toiminnan epäillään alkaneen jo vuonna 2013. Samoin lokakuussa Ruotsissa syytteet saaneiden veljesten epäillään vuotaneen tietoja Venäjän sotilastiedustelu GRU:lle jo vuosien ajan. Veljeksistä toinen on työskennellyt Ruotsin turvallisuuspalvelu Säpossa sekä sotilastiedustelussa.
– Heidät pidätettiin jo vuonna 2021 eli myös tutkinta on kestänyt jo tovin, hän toteaa.
Käytössä koko paletti
Suojelupoliisi pyrkii Turusen mukaan puuttumaan ulkovaltojen tiedusteluun ja vakoiluun jo varhaisessa vaiheessa. Kuvassa Supon kiinteistö Helsingin Ratakadulla. suojelupoliisi
Turusen mukaan vakoilutapaukset kertovat myös, että Pohjoismaihin kohdistuvassa toiminnassa käytössä on koko henkilötiedustelun paletti.
– Venäjä suosii henkilötiedustelussa erityisesti diplomaattipeitettä, sillä se tarjoaa diplomaattisen koskemattomuuden. Illegaalit ja tiedustelupalveluihin ujutetut myyrät ovat huomattavasti harvinaisempia, hän kirjoittaa.
Turunen painottaakin, että perinteinen henkilötiedustelu eri keinoineen ei ole menettänyt merkitystään, vaikka Norjan ja Ruotsin tapaukset ovat harvinaisia.
Supon apulaispäällikkö myös listaa asioita mitkä vakoilevia valtioita kiinnostavat Pohjoismaissa. Näitä ovat esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko, arktiset alueet sekä tiettyjen alojen teknologinen osaaminen.
Ei ajettu alas
Ruotsin vakoilutapausten lisäksi viime viikkoina on uutisoitu Norjassa kiinni otetusta henkilöstä, joka esiintyi brasilialaisena tutkijana. Hänen epäillään kuitenkin olevan todellisuudessa venäläinen ns. illegaali.
– Perinteisellä syvällä peitteellä olevat illegaalit ovat pitkän ja perusteellisen koulutuksen saaneita tiedustelu-upseereita, joille on luotu täydellinen ulkomaalaisen henkilön identiteetti, Turunen kertoo kirjoituksessaan.
Hän toteaa nyt julkisuuteen tulleiden tapaukset osoittavan miten pitkäjänteistä työtä vakoilu on. Vakoilevien valtioiden aikajänne ulottuu vuosien, joskus jopa vuosikymmenten päähän. Tämä korostaa kärsivällisen torjuntatyön merkitystä.
– Monissa Länsi-Euroopan maissa vastavakoilutyöstä säästettiin kylmän sodan päätyttyä. Suojelupoliisin vastavakoilua ei koskaan ajettu alas. Se on ollut kaukaa viisas päätös, Turunen huomauttaa.
