Tällainen on Putinin henkivartijakaarti – "Muskettisoturit" vahtivat Venäjän presidenttiä vuorokauden ympäri

Vladimir Putinilta eivät lopu viholliset – eivätkä turvamiehet. Uhkaako Kremlin diktaattoria salamurha?

15 sekuntia. Aika, jonka presidentti Vladimir Putin vietti pomminkestävän Aurus Senat -limusiininsa ulkopuolella Kaliningradissa, tuntui turvamiesarmeijasta ikuisuudelta – ainakin tallenteiden perusteella.

Putin vieraili syyskuun alussa Nakhimovin sotilaskoulussa Kaliningradissa, ja paluumatkalla presidentin saattue teki yllätyspysähdyksen katujen varsilla odottavien uskollisten kannattajien eteen.

Brittiläisen Daily Mailin jakamalla suttuisella videolla Putin näyttäisi seisovan pysähtyneen Auruksen vieressä ja huutelevan kannattajien suuntaan auton katon yli. Turvamiehet syöksyvät välittömästi ringiksi saattueen ympärille.

– Hän (Putin) huusi: onko kaikki hyvin, lehti siteerasi paikalla ollutta katsojaa.

Hänelle vastattiin: kaikki on kunnossa.

– Eihän kuvernööri loukannut teitä? Putinin kerrottiin jatkaneen.

– Ei, vastasi kuoro.

Näytös saattoi olla suunniteltu, mutta Putinin henkivartijoiden ripeät liikkeet videolla kielivät ehkä myös todellisesta hermostuneisuudesta. Siihen on syynsä: Ukrainan sodan aloittanut Putin on paitsi yksi maailman parhaiten vartioiduista ihmisistä, myös erilaisten tappolistojen kärkinimi.

– Halukkaita varmasti on tshetsheeneistä lähtien, ja sotien kohteiksi joutuneista maista kuten Georgiasta tai Ukrainasta, Aleksanteri-instituutin emeritusprofessori Markku Kivinen arvelee.

Hän pitää todellista iskuyritystä kuitenkin hyvin epätodennäköisenä.

– Siihen tuskin kenenkään rahkeet riittävät. Kuitenkin turvajärjestelyt ovat olleet niin jättiläismäiset aina, eikä Putin lähde elokuviin kuten Olof Palme tai aja avoautolla kuten John F. Kennedy.

Ruotsin pääministeri Olof Palme ammuttiin Tukholmassa helmikuussa 1986 matkalla elokuvateatterista kotiin. Yhdysvaltain 35. presidentti salamurhattiin Dallasissa marraskuussa 1963. Molemmat tapaukset ovat virallisesti ratkaisemattomia.

Kremlissä halutaan ennemmin katsoa kuin katua.

Putinin pitämiseksi hengissä työskentelee amerikkalaisen Business Insiderin mukaan kaikkiaan jopa monikymmentuhatpäinen joukko.

Etulinjan gorillat ovat joko Liittovaltion suojelupalvelun (FSO) tai Venäjän kansalliskaartin palkkalistoilla. FSO:n sisällä toimii lisärenkaana Putinin oma henkivartijakaarti, "muskettisoturit", jotka turvaavat johtajaansa ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä.

FSO:n johtaja, kenraali Dmitri Koshnev, toimi aiemmin presidentin turvallisuuspalvelun päällikkönä, ja kansalliskaartia johtaa Putinin entinen henkivartija Viktor Zolotov.

– Hän (Putin) on varmaan maailman varjelluimpia valtionpäämiehiä. Hänen kohdallaan ne todennäköisyydet, että viholliset ovat oikeasti iskukykyisiä, toteutuvat eli niitä vihollisia riittää, Kivinen sanoo.

Muskettisoturien epäuskoinen ilme Kaliningradin kouluvierailun jälkeen viittasi ainakin siihen, että kyseessä oli poikkeuksellinen pysähdys. Yleensä saattue etenee nopeasti liikennejärjestelyistä piittaamatta.

– Turvajärjestelyt ovat normaalistikin sitä luokkaa, että kadut suljetaan, kun Putin on liikkeellä, aikataulut poikkeavat etukäteen ilmoitetuista ja reitit muuttuvat, Kivinen kuvailee.

– Luulen myös, että väitteet erillisistä ruoanmaistajista pitävät paikkansa, sillä tuollaiseen asemaan liittyy liki paranoidit turvallisuusjärjestelyt, ja Putinin kohdalla ne viedään tämän sodan takia äärimmilleen.

Ranskalaisen Paris Matchin mukaan ravinnon syynääminen ei rajoitu pelkkään ennakointiin: Putinin henkivartijoiden joukossa on lehden mukaan ollut henkilö, jonka tehtävä oli kerätä myös presidentin jätökset vessoista valtiovierailujen aikana ja toimittaa ne erikoisvalmisteisessa salkussa Moskovaan.

Taktiikan katsottiin estävän vieraiden valtojen viranomaisten mahdollisuutta ronkkia putkistoista tietoa Putinin mahdollisista sairauksista.

Paris Matchin mukaan käytäntöä sovellettiin muun muassa toukokuussa 2017, kun Putin tapasi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Versaillesissa.

BBC:n toimittaja Jonah Fisher twiittasi palatsista videon, jossa kuusi pukumiestä henkivartiokaartista näyttäisi seuraavan presidenttiään mukavuustilojen uumeniin. Yhdellä miehistä oli käsissään pieni salkku.

Posliinia kaiveltiin myös Putinin vieraillessa Saudi-Arabiassa lokakuussa 2019.

Artikkeli ilmestyi Paris Matchissa kesäkuussa, ja sen tekivät tutkivat journalistit Regis Gente ja Mihail Rubin. Genteltä ilmestyi tänä vuonna yhdessä Stephane Siohanin kanssa laadittu elämäkerta Volodymyr Zelenskyi – Sodan sankari (Otava 2022). Vapaa toimittaja Rubin on raportoinut Venäjältä 13 vuoden ajan.

Putinin valtiovierailut ovat vähentyneet radikaalisti Ukrainaa vastaan aloitetun sodan jälkeen, joten pönttöjen syynääminenkin saattaa olla tauolla.

Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö Kyrylo Budanov julisti pian Venäjän hyökättyä, että Putinia vastaan tehtiin pieleen mennyt attentaatti.

– Putin yritettiin salamurhata. Häntä vastaan tosiaan hyökättiin, Budanovia siteerattiin.

Väite levisi laajalle, mutta sen todenperäisyyttä ei koskaan saatu vahvistettua. Emeritusprofessori epäilee, että ei saadakaan.

– Enemmän näkisin, että se menee sotapropagandan tiliin. Kaikki ennustavat, että sota johtaa Venäjän epävakauteen, ja narratiiviin sopii kertomus siitä, että Putin on sairas tai häntä uhkaavat salamurhat.

– Tässä todennäköisempää kuin Putinin murhaaminen, on kuitenkin sodan eskaloituminen. Sellaista propagandaa ja toiveajattelua on monenlaista, mutta reaalimaailma on kuitenkin jotain muuta.

Kivinen ei usko vieraan vallan interventioon salamurha-asioissa.

– En usko, että nykymaailmassa mikään valtio, ehkä nyt Ukrainaa lukuun ottamatta, olisi valmis sellaiseen toimeen.

– Kyllä se enemmän on jokin yksittäinen terroristiryhmä. Tietenkin jonkin turvallisuuspalvelun järjestämä isku on periaatteessa mahdollinen.

– Samanlainen operaatio kuin Aleksandr Duginin tyttären kohdalla on periaatteessa mahdollinen, mutta käytännössä erittäin epätodennäköinen.

Kansallismielinen Darja Dugina sai surmansa elokuisena iltana Moskovan esikaupunkialueella, kun pommi räjähti hänen autossaan. Duginan isää, äärikansallismielistä Aleksandria pidetään yhtenä Putinin Ukraina-politiikan "pääideologeista".

Turvallisuuspalvelu FSB löysi nopeassa tahdissa kaksi ukrainalaista syyllistä, Natalja Vovkin ja Bogdan Tsyganenkon, jotka "liittyivät" FSB:n tiedotteen mukaan Ukrainan armeijaan ja maan turvallisuuspalveluun.

Venäläiset väittivät ainakin Vovkin paenneen Viroon. Maan ulkoministeri Urmas Reinsalu kiisti väitteet Viron yleisradiolle ERR:lle elokuun lopussa ja kuittasi puheet Venäjän provokaatioksi.

– Verrattuna esimerkiksi Duginiin tai hänen tyttäreensä, niin Putin elää aivan toisessa maailmassa valtavien turvajärjestelyiden takana, Kivinen sanoo.

– Monella tavalla "bunkkerissa", mihin Aleksei Navalnyinkin luonnehdinta viittaa. Jos hän liikkuu kadulla, niin siihenkin rakennetaan "bunkkeri".

Venäläinen Russia Beyond -sivusto maalasi Putinin "muskettisotureista" liki toimintasankareita runsaan vuoden takaisessa artikkelissaan.

Presidentin ympärillä kulkevien kaartilaisten kerrotaan käyttävän puoliautomaattisia Gyurza-pistooleja, joilla voi ampua 40 panssarin lävistävää luotia minuutissa. Heillä on myös erikoisvalmisteisia salkkuja ja synteettisellä kevlar-kuidulla päällystettyjä "luodinkestäviä" sateenvarjoja, joilla suojata Putinia tiukan paikan tullen.

Osastoihin kuuluu myös yleisön joukkoon ja sen selustaan asettuvia soluttautujia sekä rakennusten katoilla päivystäviä tarkka-ampujia. Monet ovat luonnollisesti myös kamppailulajien mestareita.

Toimintaelokuvissa ja -kirjoissa vihollisia löytyy usein myös omista riveistä. Kremlissä ei.

– En oikein usko, että Venäjältä löytyy sellaista aseistautunutta vastarintaa, joka olisi valmis tekemään mitä tahansa. Ja eliitin sisäiset taistelut todennäköisesti käydään jollakin muulla tavalla kuin salamurhaamalla, Kivinen arvioi.

Edes Putinin turvamiesarmeijat kalustoineen eivät silti ole ainutlaatuisia maailmassa. Kevlar-varjoista on raportoitu jo vuosikymmen takaperin muun muassa Ranskan entisen presidentin Nicolas Sarkozyn henkivartijoiden käytössä. Yhdysvaltain presidentti taas lienee käytännössä maailman tarkimmin varjeltu henkilö.

Kivisen mukaan mahdolliset erot Kremlin koneistoon tulevat riskianalyysien puolelta.

– Se on varmaan samaa suurusluokkaa kuin Yhdysvalloissa, mutta siinä on varmaan toisenlaisia elementtejä. Nehän perustuvat aina jonkin tasoiseen riskianalyysiin.

– Yhdysvaltain presidentin kohdalla – jos nyt jotain voi päätellä – todennäköisemmät uhat ovat ehkä satunnaiselta kahjolta tulevia, vaikka onhan Yhdysvalloillakin vihollisia. Demokraattisen maan turvajärjestelyt on kuitenkin yritetty mitoittaa sillä tavalla, että niitä ei ylikorosteta.

– Sen sijaan Venäjällä on ehkä hyväkin näyttää, että turvajärjestelyt ovat valtavat. Se nostaa kynnystä yrittää mitään.