Asiantuntijan mukaan olisi parempi ohjata keskustelu korkeammista palkoista matalapalkkaista työtä tekevien tukemiseen sekä ihmisten työllistämiseen.
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin väläytti eilen perjantaina SAK:n vaalitentissä 3 000 euron kuukausipalkkaa, kun puoluejohtajilta kysyttiin, mikä on sellainen palkka, minkä ihminen ansaitsee vähintään, jos hän tekee täysipäiväistä työtä.
Marinin mukaan hänen esittämänsä summa ei ollut kuitenkaan suositus minipalkasta vaan hänen laskelmansa reilusta palkkatasosta.
Yle kysyi Marinin ja muiden puoluejohtajien arvioihin pienimmästä reilusta kuukausipalkasta kommentteja taloustutkimuslaitoksista.
Pitkällä tähtäimellä 3 000 euron kuukausipalkka voisi tutkimuslaitos Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kieman mukaan olla mahdollinen, jos talouskasvu olisi hyvä ja tulotaso nousisi. Mutta vielä se ei ole realismia.
– Ehkä ei tullut riittävän selväksi, ettei kyse ole pidemmän tähtäimen palkkaohjelmasta, vaan mitä voitaisiin heti toteuttaa. Nämä ovat ihan kaksi eri kysymystä, Kiema sanoo.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan ensimmäinen seuraus kuukausipalkkojen nousemisesta 3 000 euroon alasta riippumatta olisi suuri tuloerojen kasvaminen työttömien ja työssäkäyvien välillä. Seuraavaksi inflaatio räjähtäisi käsiin.
– Se olisi niin suuri inflaatiopiikki ja kannattavuuskriisi yrityksille, että me saataisiin lama aikaiseksi. Se olisi talouspoliittinen katastrofi tehdä tuollainen käytännössä.
Kangasharju näkee vaalitentissä esitetyt ehdotukset vaalipuheena ja äänestäjien kalasteluna.
– Se ei ole millään tavalla realistinen, se on täyttä unelmahöttöä. Kaikki ymmärtävät, että näin hurja palkankorotus näin yhtäkkiä on utopiaa. Mutta jonain kauniina päivänä, jos tuottavuus saadaan nousuun, sehän on tavoiteltua politiikkaa, koska sillä saataisiin palkat ja myös elintaso ylös.
Laaja kysymys aiheutti hämmennystä
Kieman mielestä perjantaisessa SAK:n puolueiden puheenjohtajien vaalitentissä esitetty kysymys kokoaikaista työtä tekevien palkasta oli liian laaja.
– En voi pitää kysymystä hirveän onnistuneena, joskaan eivät kaikki vastauksetkaan olleet niin onnistuneita, Ilkka Kiema kommentoi.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo esimerkiksi sanoi pohjapalkaksi 1 500 euroa, jonka päälle maksettaisiin perustulo, mutta hän on myöhemmin korjannut sanomisiaan.
Kieman mukaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin ehdottama 12 euroa tunnilta eli 1 920 euroa kuukaudessa, oli yksi looginen vastaus.
– Muut puhujat taisivat siellä tosiaan enemmän vastata tähän kysymykseen, mikä olisi kohtuullista eri aloilla, eivätkä siihen, mikä olisi palkka, jonka kaikkien alasta riippumatta pitäisi saada.
Korkeampi palkka rajaisi ihmisiä työmarkkinoilta
Laaja ja helposti väärin ymmärretty kysymys herätti närää puheejohtajissa, mutta lopulta yhteistäkin tuntui löytyvän.
Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ehdotti palkkaa, jolla tulisi toimeen ilman sosiaalitukia, ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että palkasta pitäisi jäädä käteen enemmän kuin sosiaaliturvasta.
Keskustelussa korostui, että työstä saadulla palkalla pitäisi tulla toimeen ja siksi myös palkkoja olisi hyvä nostaa sen mukaisiksi.
Etlan Aki Kangasharju on asiasta eri mieltä.
Hänen mukaansa korkeammat palkat rajaisivat ihmisiä kokonaan pois työmarkkinoilta, sillä työnantajilla ei olisi varaa palkata silloin esimerkiksi osittain työkykyisiä, vammaisia tai kouluttamattomia.
– Työllisyyden kannalta paljon parempaa, että pidetään matalat palkat matalina ja tuetaan julkisilla rahoilla näiden ihmisten ostovoimaa, niin he pysyvät töissä ja työmarkkinoilla, Kangasharju kommentoi.
Kangasharju: Ennemmin kysymykseen ihmisten tukeminen
Kangasharjun mukaan kysymys palkoista pitäisi suunnata ennemminkin siihen, miten työttömät saataisiin työelämään.
– Pitäisi jatkaa keskustelua siitä näkökulmasta, miten otetaan mahdollisimman monet ihmiset töihin ja tuetaan näiden ihmisten tulotasoa työtulovähennyksillä tai tulonsiirroilla niin, ettei tuloerot kasvaisi, mutta mahdollisimman moni ihminen olisi töissä.
Hänen mukaansa korkeammat palkat eriarvoistaisivat sulkemalla ihmisiä kokonaan työmarkkinoilta.
– Meillä olisi paljon enemmän syrjäytyneitä ja paljon enemmän työttömyyttä ja kurjuutta.
