Oikeus ei saanut mitään selvitystä sisäpiirintiedon antamisesta sukulaisille. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että oli ”häviävän pieni todennäköisyys” ostaa osakkeita muista syistä.
Tuomion saanut pankkiiri työskenteli Danskessa, mistä käräjäoikeuden mukaan vuosi sisäpiirintietoa sukulaisille. Kuvassa Danske Bankin Itäkeskuksen konttorin logo. Kuva: Mika Ranta / HS
Tuomo Pietiläinen HS
Helsingin käräjäoikeus langetti torstaina tuomion Danske Bankissa työskennelleelle päällikkötason pankkiirille ja hänen perheenjäsenilleen sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. Tuomio on harvinainen, sillä tuomion mukaan sisäpiirintiedosta hyötyi finanssialan ammattilaisen lähipiiri eikä sisäpiirientietoa saanut henkilö itse.
Käräjäoikeus tuomitsi pankkiirille 50 päiväsakkoa eli maksettavaa 2 750 euroa, hänen isänsä sai 35 päiväsakkoa eli maksettavaa 945 euroa ja puoliso sai 30 päiväsakkoa eli maksettavaa 360 euroa.
Pankkiiri sanoi oikeudenkäynnissä tammikuussa, että hän ei antanut minkäänlaisia neuvoja läheisilleen ostaa Lemminkäisen osaketta 2017. Samoin pankkiirin isä ja puoliso kiistivät saaneensa neuvoja ostaa Lemminkäistä ennen voimakasta kurssinousua.
Oikeudenkäynnissä oli kyse on pörssiyhtiö Lemminkäiseen liittyvästä sisäpiirintiedosta vuonna 2017. Kun pörssiyhtiöt Lemminkäinen ja YIT kertoivat yhdistymisestä kesäkuussa 2017, Lemminkäisen kurssi nousi päivässä 43 prosenttia.
Poliisin ja syyttäjän epäilyn mukaan pankkiiri kertoi sisäpiirintietoa sulautumisesta isälleen ja puolisolleen ennen kuin yhtiöt olivat julkistaneet asian. Pankkiirin lähipiiri osti Lemminkäisen osaketta vain päivä sen jälkeen, kun pankkiiri oli liitetty YIT:n hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon.
Kun Lemminkäisen kurssi nousi kolme päivää ostosten jälkeen, pankkiirin isä ja puoliso saivat laskennallisesti kymmenien prosenttien myyntivoiton. Syyttäjän laskelman mukaan isä sai kaupoissa rikoshyötyä noin 1 500 euroa ja puoliso sai reilut 600 euroa.
Dansken pankkiirin tapaan hankekohtaisessa sisäpiiriluettelossa on pörssiyhtiöiden isoja hankkeita järjestelevät henkilöt. Finanssivalvonta tarkistaa rutiiniluonteisesti luettelossa olevien pankkiirien ja heidän lähipiirinsä pörssikaupat.
Syytettyjen mukaan he saivat idean Lemminkäisen ostamiseen lehtijutuista, joita esiteltiin runsaasti käräjäoikeudessa. Heidän mukaansa kyse oli tavanomaisesta sijoitustoiminnasta, jossa kiinnostuksen kohteena olivat rakennusalan yhtiöt.
Puolustus vetosi myös siihen, että syyttäjä ei esittänyt minkäänlaista näyttöä neuvonnasta tai viestinvaihdosta pankkiirin ja hänen perheensä välillä. Pörssirikosepäilyissä on käytetty takavuosina näyttönä esimerkiksi teletunnistetietoja eli tietoja soitetuista puheluista ja teletunnistetiedot on katsottu riittäväksi näytöksi tuomioon törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä.
Käräjäoikeus myöntää tuomion perusteluissa, että asiassa ei ole esitetty mitään suoraa selvitystä siitä, millä tavalla pankkiiri on ”tiedon, vihjauksen tai neuvon antanut”. Käräjäoikeus arvioikin esitetyn aihetodistelun perusteella, onko asiassa varteenotettava mahdollisuus, että pankkiiri, isä ja puoliso ”eivät ole toimineet tahallisesti tai törkeän huolimattomasti”.
Pankkiirin puolison ja isän selvitysten mukaan he olivat päätyneet ostamaan Lemminkäinen oyj:n osakkeita itse keräämiensä tai julkisuudessa olleiden tietojen kuten lehtiartikkelien perusteella.
Oikeuden mukaan pankkiirin läheiset olivat sijoittaneet Lemminkäinen oyj:hin ”maltilliset summat”. Molemmat kertoivat yhdenmukaisesti siitä, että olisi ollut tyhmää riskinottoa tavoitella pientä voittoa sisäpiirintietoa hyväksi käyttäen.
Käräjäoikeus katsoi kuitenkin, että pieni sijoitus on voinut liittyä joko kiinnijäämisriskin pienentämiseen tai siihen, että he ovat olleet epävarmoja sijoituskohteestaan.
”Sijoituksen suuruudesta ei siten voi tehdä mitään johtopäätöstä”, oikeus kirjoittaa päätöksessään.
Oikeus katsoo päätöksen perusteluissa, että keskeisin näyttö rikoksista on "hyvin pieni todennäköisyys osakekauppojen tapahtumiselle kyseisissä olosuhteissa samanaikaisesti sattumalta”.
Pankkiirin ja sukulaisten esittämää vaihtoehtoista tapahtumien kulkua oikeus ei siis pitänyt uskottavana.
Syytettä tukeva näyttö perustuikin käräjäoikeuden mukaan keskeisesti todennäköisyyksiin: On häviävän pieni todennäköisyys, että henkilön saatua sisäpiirintiedon, jonka hyödynnettävyys on alle 30 tuntia, hänen kaksi läheistä ostaisivat toisistaan riippumatta sattumalta tuona hyvin lyhyenä aikana kaikista mahdollisista osakkeista juuri sitä osaketta, jota koskevan sisäpiiritiedon heidän läheisensä on saanut.
Edelleen todennäköisyyttä pienentää käräjäoikeuden mukaan se, että pankkiirin puoliso ja isä ovat käyneet osakekauppaa melko harvakseltaan.
Sisäpiirintiedon väärinkäytöstä voi saada tuomion, kun kyseessä on pörssiyhtiön osakkeen arvoon liittyvä tieto. Tuomio tulee, jos käyttää sisäpiirintietoa itsensä hyväksi tai kertoo siitä muille.
Rikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Syyttäjä vaati keskiviikkona Dansken entiselle pankkiirille 50–60 päiväsakkoa ja hänen sukulaisilleen 40–50 päiväsakkoa.
Sisäpiirintiedon väärinkäyttöä on käsitelty Suomessa oikeudessa harvoin. Viime aikoina arvopaperimarkkinoihin liittyvät oikeudenkäynnit ovat taas lisääntyneet.
Lue lisää: Suomen arvopaperimarkkinoilta kuuluu jälleen huolestuttavia uutisia, ja se kertoo, että uusi nälkäinen polvi on unohtanut varoitukset
Lemminkäisen ja YIT:n yhdistymiseen liittyy kaksi muutakin poliisitutkintaa epäilyistä arvopaperimarkkinarikoksista.
YIT:n päällikkötason työntekijä tunnusti viime vuonna käyttäneensä hyväksi sisäpiirintietoa.
Päällikkö tunnusti kirjallisessa menettelyssä Helsingin käräjäoikeudessa huhtikuun alussa 2022, että hän oli saanut kollegaltaan etukäteistiedon tulevasta fuusiosta. Mies osti Lemminkäisen osaketta 14 000 eurolla ja myi osakepotin fuusion julkistamisen jälkeen 19 000 eurolla.
Mies sai sisäpiirintiedon väärinkäytöstä 50 päiväsakkoa eli maksettavaa kertyi 300 euroa. Rikoshyöty 5 400 euroa tuomittiin menetetyksi valtiolle.
Yhdistymiseen liittyen syyttäjä teki loppuvuodesta 2021 päätöksen jättää syyttämättä YIT:n toimialajohtajaa ja hänen isäänsä. Toimialajohtaja oli merkitty Lemminkäisen ja YIT:n yhdistymishanketta koskevaan sisäpiiriluetteloon.
Toimialajohtajan isä oli ostanut Lemminkäisen osaketta vajaalla 5 000 eurolla sen jälkeen, kun hänen poikansa oli saanut tietää rakennusalan suurfuusiosta.
Syyttäjä katsoi kuitenkin, että isän ostot olivat hänen sijoitushistoriassaan tavanomaisia eikä sisäpiirintiedon siirtymisestä toimialajohtajalta hänen isälleen ollut näyttöä. Pelkkä sukulaisuussuhde ja isän osakkeiden hankinta-ajankohta eivät riittäneet perusteeksi nostaa syytettä.
Pankkiirin oikeudenkäynnistä tapaus eroaa siinä, että Lemminkäisen osakkeita osti yksi läheinen eikä kaksi.
Suomen suurimpiin rakennusyhtiöihin kuuluvat YIT ja Lemminkäinen ilmoittivat juhannuksen alla 2017 yhdistymisestä, jossa Lemminkäisestä tuli osa YIT:tä.
Muodostuneella yhtiöllä oli yhteensä noin 10 000 työntekijää 11 eri maassa.
YIT:n osakkeenomistajat saivat yhtiöstä 60 prosenttia ja Lemminkäisen osakkeenomistajat 40 prosenttia.
