Finland

Tästä tulee ilmastovuosi EU:ssa, jaossa satoja miljardeja euroja – Saastuttamisen hinta nousee, teollisuuden päästöt pienenevät

Vuodesta 2021 tulee EU:ssa ilmastovuosi. Siinä missä jäsenmaat tekivät viime vuonna vaikeita päätöksiä suuntaviivoista ja rahasummista, tänä vuonna niitä tuodaan toteen.

– Viime vuonna aikaansaatujen päätösten jalkauttaminen oikeaan elämään, se on tämän vuoden sana, Suomea EU:ssa edustava suurlähettiläs Minna Kivimäki summaa.

"Ilmastovuotta" on ennakoitu jo markkinoillakin.

Saastuttaminen on kalliimpaa kuin koskaan, kuten ylläolevasta grafiikasta käy ilmi. Teollisuus joutuu maksamaan päästöoikeuksista enemmän kuin kertaakaan aiemmin sitten EU:n päästökaupan perustamisen vuonna 2005.

Samalla päästöjen määrä on pienentynyt selvästi. Tätä vauhtia päästökauppa voisi teoriassa hoitaa vaikka EU:n kaavailemat päästövähennykset kokonaan.

Päästöjen hinta ampaisi nousuun (siirryt toiseen palveluun) viime vuonna aina, kun EU teki uusia ilmastopäätöksiä.

EU-huippukokous päätti kiristää yhteistä ilmastotavoitetta – Seuraavaksi komissio esittelee suunnitelmat toimista ensi vuonna

Kokosimme listan siitä, mikä ilmastovuodessa on olennaista.

Lämmitetty pyörätie Lahdessa.

Lahti on tämän vuoden ajan Suomen ensimmäinen EU:n ympäristöpääkaupunki. Kaupungissa muun muassa palkitaan vähän autoilevia ihmisiä ja sähköbusseja tulee lisää katukuvaan.Petri Niemi / Yle

1. Suomalaiset yritykset hyötyvät

EU-parlamentaarikko Ville Niinistön (vihr.) mielestä EU:n ilmastopäätöksissä on se hyvä puoli, että ne koskevat niin isoa osaa maailman taloudesta. Suomen teollisuudelle tulee lisää vientimarkkinoita.

– Meidän teknologiamme kehittyy, panostetaan uuteen tutkimukseen ja sen käyttöönottoon, joten Suomen näkymät avoimena taloutena ja vientitaloutena ovat hyvät siinä, Niinistö sanoo.

Suomelle on luvassa noin 2,7 miljardin euron tuet 750 miljardin euron elvytyspaketista. Tukipotti on pienentynyt alkuperäisistä arvioista, koska Suomen talous on kärsinyt koronapandemiasta ennakoitua vähemmän.

Kun EU-rahaa on monissa hankkeissa vain pieni osa kokonaiskustannuksista, valtiovarainministeriön mukaan runsaan kahden miljardin euron EU-tuilla saadaan liikkeelle yhteensä kymmenen miljardin euron investoinnit.

Suomi voisi esimerkiksi saada tukea hiilivoiman korvaamiseen tuulivoimalla, mutta valtaosa rahoituksesta tulisi energiayhtiöiltä.

Suomen hallitus on jo linjannut, miten rahoja suunnataan:

Näin Suomi aikoo käyttää EU:n reilun 2 miljardin elvytyseurot: ilmastopolitiikassa otetaan uusi vaihde, hoitojonoja lyhennetään

Tarkemman listan tukikohteista valtiovarainministeriö saa valmiiksi helmikuussa, jonka jälkeen EU-komissio tarkastelee Suomen suunnitelmaa. Lopullinen versio valmistuu huhtikuun loppuun mennessä.

Komissio edellyttää, että suunnitelmat sisältävät vähintään 37 prosenttia ilmastonmuutoksen torjuntaan tai vihreään kasvuun liittyviä hankkeita. Suomi aikoo ylittää osuuden omassa ohjelmassaan.

– Voi olla, että muissakin maissa mennään yli 37 prosentin, valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi tavattuaan EU-kollegoitaan tiistaina.

Vanhanen ei kommentoi, ketkä Suomessa voisivat saada tukea, sillä kohteita käydään vasta läpi.

– Meillä on tietysti kiertotalous, joka tulee olemaan tavalla tai toisella mukana ohjelmassa. On myös selvä kytkentä ilmastopolitiikkaan, fossiilisista taloudesta uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöön, Vanhanen muotoili.

Madrid, taustalla näkyy vuoristoa

Madridissa on Euroopan pahimmat typpidioksidipäästöt. Viime vuonna se saavutti EU-komission asettamat typpioksidin tavoitearvot ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen koronapandemian sulkutoimien vuoksi. Kuva on tammikuun alusta.Ballesteros / EPA

2. Päästökauppa Suomelle tärkeä

Päästökaupan ideana on asettaa hinta ilmastonmuutosta kiihdyttäville hiilidioksidipäästöille.

Saastuttavat yritykset tarvitsevat yhden päästöoikeuden jokaista ilmakehään päästämäänsä hiilitonnia varten. Päästökaupan piirissä ovat esimerkiksi suuret energiantuotantolaitokset ja paljon päästöjä tuottavat tehtaat.

Yritykset käyvät kauppaa päästöoikeuksilla. Näin päästövähennykset ohjautuvat sinne, missä päästöjä on halvinta tehdä.

Päästöjen kokonaismäärälle on katto. Tähän asti tätä maksimimäärää on pienennetty vuosittain 1,7 prosenttia. Alkaneesta vuodesta eteenpäin päästöoikeuksia vähennetään jo 2,2 prosenttia vuodessa.

Komissio suunnittelee vieläkin jyrkempiä leikkauksia päästöoikeuksien koko määrään, jotta varmistetaan EU:n päästötavoitteiden saavuttaminen yhdeksässä vuodessa. Lisäksi päästökaupan piiriin voidaan ottaa uusia aloja kuten esimerkiksi lämmöntuotanto tai meriliikenne – lentoala päästökauppaa jo käy.

An aerial picture taken with a drone shows a wispy blanket of smog over Krakow, southern Poland, 11 January 2021. Despite movement restrictions implemented to stem the spreading of the coronavirus disease (COVID-19) pandemic, air pollutio​n levels across Krakow still remain relatively high. EPA-EFE/LUKASZ GAGULSKI POLAND OUT

Vaikka Puolassa on liikkumisrajoituksia koronan vuoksi, Krakovan kaupungin yllä leijuu savusumua. Puolan sähköstä yhä kolme neljäsosaa tuotetaan kivihiilellä.Lukasz Gagulski / EPA

Ilmastotavoitteiden kiristäminen voi nostaa päästöoikeuden hinnan 65 euroon vuoteen 2030 mennessä, komissio arvioi. Markkinoilla kuitenkin ennakoidaan vielä selvästi korkeampiakin (siirryt toiseen palveluun) hintoja vuosikymmenen päähän, jopa 80–90 euroa per päästöoikeus.

Kun päästöoikeudet kallistuvat, yritysten on etsittävä ympäristöystävällisempiä tuotantotapoja.

Suomi on kannattanut EU:n ilmastotoimista ennen kaikkea päästökaupan jatkokehittämistä, koska se johtaa nopeimmin ja tehokkaimmin tuloksiin.

3. Myllääkö EU-strategia Suomen metsätaloutta?

EU-komissio esittelee alkuvuodesta uuden metsästrategian. Suomessa harjoitettu metsätalous saattaa poistua niin sanottujen kestävien investointien listalta, lue täältä lisää.

"Strategia" saattaa kuulostaa löysältä linjaukselta, mutta sitä se ei ole. Strategiaa käytetään ohjenuorana tehtäessä metsiin liittyviä päätöksiä ja otettaessa kantaa metsien käyttöön tulevaisuudessa.

Myös EU:n suunnittelemassa uudessa kestävän kehityksen rahoituslainsäädännössä (siirryt toiseen palveluun) linjataan metsien hoitotapoja.

Lakien on tarkoitus antaa sijoittajille parempaa tietoa siitä, mitkä rahoitustuotteet ja taloudelliset toimenpiteet ovat ilmasto- ja ympäristöystävällisiä. Esimerkiksi metsien kasvua lisäävien lannoitteiden käyttö voidaan katsoa kestävän kehityksen vastaiseksi.

4. Hiilitulleja saastuttajille EU-rajoilla

Maailmalta tuodaan EU-alueelle paljon tuotteita, joiden tuotannossa syntyy päästöjä.

Polkuhintainen aasialainen teräs valtaa markkinoita ja vie työpaikkoja – teräspomo: “Jokainen terästonni joka tuodaan Aasiasta kasvattaa hiilipäästöjä”

Yksi Brysselissä ideoitavia uudistuksia on, että rajoilla alettaisiin periä saastuttavalta tuonnilta lisämaksuja. Näin voitaisiin ilmaston lisäksi suojella sisämarkkinoita epäreilulta kilpailulta ja hiilivuodolta. Yksityiskohdissa on vielä paljon neuvoteltavaa.

Esimerkiksi suomalaisen teollisuuden käyttämien välituotteiden hinta voisi nousta hiilitullien myötä.

5. Ilmastolaki valmistuu alkuvuonna

EU-hallitukset ja -parlamentti neuvottelevat lähikuukausina ilmastolaista, jolla tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä tehdään sitovaksi. Samalla pykäliin kirjataan tavoite päästöjen vähentämisestä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Uuden puheenjohtajamaan Portugalin tavoite on saada sopimus kevääseen mennessä. Lopputulos ei ole vielä kirkossa kuulutettu, koska parlamentti haluaisi kunnianhimoisempaa päästötavoitetta jo vuodeksi 2030, eli 60 prosentin vähennystä vuoden 1990 tasosta.

Monilla jäsenmailla on vaikeuksia hyväksyä tiukempia tavoitteita. Esimerkiksi Puolassa (siirryt toiseen palveluun) ja Bulgariassa valtaosa energiasta tehdään yhä kivihiilellä. Saksa ja Puola käyttävät yli 60 (siirryt toiseen palveluun) prosenttia EU-maiden tarvitsemasta kivihiilestä.

6. Kesällä tulee "kaikkien lakipakettien äiti"

Kun ilmastolaki on saatettu voimaan, EU-komissio esittelee valtavan lakipaketin koko talouden sääntöjen uudistamiseksi. Se kulkee nimellä "Fit for 55" – paketilla on määrä varmistaa 55 prosentin päästötavoitteen toteutuminen.

– Sitä on kuvailtu kaikkien lakipakettien äidiksi, EU-suurlähettiläs Minna Kivimäki kertoo.

Komissio on kuullut yksityityiskohdista jäsenmaiden lisäksi laajasti eri intressiryhmiä. Paketti sisältää paitsi yllä mainitun kestävän kehityksen rahoituslait, myös esimerkiksi sääntöjä hiilenkäytön rajoittamiseksi, uusiutuvan energian lisäämiseksi ja autojen päästöjen vähentämiseksi.

Suomelle tärkeä asia ilmastokeskustelussa on se, miten metsien hiilinielut (siirryt toiseen palveluun) otetaan huomioon uusissa päästövähennystavoitteissa.

Asiantuntija: EU:n hiilinieluasetuksesta on tulossa löperö yritelmä, joka ei takaa hiilinielujen säilymistä

"Fit for 55" julkistetaan kesäkuussa. Sen jälkeen alkavat vähintään vuoden kestävät neuvottelut jäsenmaiden ja EU-parlamentin kesken.

7. Murros autoilussa alkaa

Autoteollisuudelle on luvassa aiempaa tiukempia päästöstandardeja. Liikenteen saastepäästöt ovat pysyneet sitkeästi isoina.

EU haluaa vähentää henkilöautojen polttomoottoreita liikenteessä ja edistää sähköajoneuvojen käyttöönottoa. Sähköautojen latauspisteitä pystytetään lisää ja CO2-päästöjä leikataan liki puolella nykyisestä.

Eurooppalainen autoteollisuus on jo älähtänyt (siirryt toiseen palveluun).

Asiantuntijat korjaavat harhaluuloja sähköautoista – 700 000 sähköauton tavoite kuulostaa rajulta, mutta onko se sitä todella?

Paikallisjuna valistuna sillalla yöllä.

EU on nimennyt tämän vuoden rautateiden vuodeksi. Kuvassa paikallisjuna ylittää siltaa Seine-joen yli Pariisissa.Christophe Petit Tesson / EPA

8. Rautateille lisää rahaa

EU on nimennyt alkaneen vuoden rautateiden vuodeksi (siirryt toiseen palveluun). Sillä se haluaa kertoa, että tänä vuonna aiotaan edistää junaliikennettä. Päätettäväksi tulee esimerkiksi Rail Baltica eli Tallinna–Berliini-pikaradan rakentaminen.

Rail Baltica on Ville Niinistön mielestä tärkeä myös suomalaisille.

– Jos se tulee, niin myös suomalaiset voisivat hyödyntää yhteyttä. Silloin myöskään ajatus tunnelista Helsingin ja Tallinnan välille ei ole ollenkaan niin mahdoton ajatus, Niinistö sanoo.

Yöjunalla Keski-Eurooppaan? Tukholmasta pääsee pian Brysseliin makuuvaunussa – Suomi jäämässä pussinperälle

Rail Baltican suomalainen toimitusjohtaja irtisanoutui kymmenen kuukautta sitten – uuden haku yhä kesken: Suomi harmittelee venymistä

Lue lisää EU:n ilmastopäätöksistä:

EU-parlamentti asettumassa päästövähennystavoitteen kiristämisen kannalle – suomalaismepeistä melkein kaikki tiukennuksen kannalla

EK Euroopan unionin ilmastopäätöksistä: Hyvä uutinen, mutta Suomen teollisuudelle tulee kiire – Greenpeacen mukaan päästötavoitteita on vielä kiristettävä

Football news:

Cavani has returned to training and is likely to play against Crystal Palace
Fabio Capello, Juventus played Rugby against the Port. Only Ronaldo and Chiesa can make a difference in this squad
Neymar: I posted how I was recovering from my injury, and I didn't get any messages saying, Wow, what a professional. No
Ole Gunnar Solscher: The work of the judges is very difficult and without additional pressure. We have to make their decisions
Joan Laporta: I'm sure Messi won't stay at Barca if I don't win the election. He gives the club 30% of revenue
Trent had idolized Gerrard since he was a kid, and he was in a fairy tale: he got Steven's care and the captain's armband. The story of a great relationship
Hazard's recovery from the injury is delayed. He probably won't play against Atletico on March 7