Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Teatteriarvostelu | Pauliina Feodoroffin Matriarkaatilla on sanoma: ”Älkää ostako maatamme, ostakaa taidettamme”

Kulttuuri|Teatteriarvostelu

Esitys tuo yleisön silmien eteen teollisen maankäytön vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle ja saamelaiselle elämäntavalle.

Matriarkaatin ensimmäisen osan ajatusleikissä alkuperäiskansat ja ei-alkuperäiskansat kohtaavat ensimmäistä kertaa. Kuva:  Chen Chun-Lun

Esitystaide

Pauliina Feodoroff: Matriarkaatti Tanssin talossa 5.12. Tuotanto Saamenmaan paviljonki / Venetsian biennaali 2022, Zodiak, Koneen säätiön rahoittama Miltä Sopu Näyttää -hanke.

Huhtikuussa Venetsian biennaalin Sámi-paviljongissa ensi-iltansa saanut Matriarkaatti tuo yleisön silmien eteen esitystaiteen keinoin metsähakkuiden vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle ja saamelaiselle kulttuurille.

Pauliina Feodoroff on kolttasaamelainen teatteriohjaaja, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Hän on myös aktiivinen saamelaiskulttuurin ja saamelaisten oikeuksien puolestapuhuja. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on ollut läsnä muissakin hänen teoksissaan.

Biret Haarla Pieski Matriarkaatti-esityksessä.

Matriarkaatti on kolmiosainen esitys, jonka ensimmäisen osion Ensimmäinen kohtaaminen on ajatusleikki alkuperäiskansojen ja ei-alkuperäiskansojen ensimmäisestä todellisesta kohtaamisesta.

Esiintyjät tuovat Kaapelitehtaan Lasipihan laidoille jakaantuneen yleisön eteen moniaistillisen kavalkadin luonnonmateriaaleja sekä upeita käsityötaidon näytteitä ja saamelaiseen elämäntapaan liittyviä esineitä.

Satu Herrala Matriarkaatti-esityksessä.

Lopulta näemme teoksen ydinsanoman: ”Älkää ostako maatamme, ostakaa taidettamme sen sijaan.” Tuntuu käsittämättömän pahalta, kun esiintyjät käyvät eteeni lattialle makaamaan. He paljastavat niskansa ja anovat armoa vahvemman edessä. Haluaisin nostaa heidät ylös ja katsoa jälleen silmiin.

Tanssijat Biret Haarla Pieski ja Gáddjá Haarla Pieski.

Toinen osa, Huutokauppa, saattoi yleisön Pannuhalliin. Videolla kerrotaan dokumentaariseen tyyliin pohjoisten metsien laajamittaisista hakkuista ja niiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen ja saamelaiseen elämäntapaan.

Yleisölle kaupataan maisemia, pakopaikkoja. Ilman ei-alkuperäiskansojen katsetta ja välittämistä metsäiset maisemat ja rannat muuttuvat talouden ehdoilla rahaksi, ja saamelaiset menettävät elinympäristönsä ja kulttuurinsa. Samalla tanssijat muuttuivat henkiolennoiksi, osaksi maisemaa ihmisyyden ja villin luonnon välimaastossa.

Kolmannen osan omakuva vapautti katsojan railakkaalla olemassaolon juhlalla. Näillä naisilla, eikä saamelaisilla, ei ole aikomustakaan luovuttaa. Videolla saamelaismiehet ja -naiset siirtävät käsivoimin kiviä takaisin ruopattuun joen uomaan, josta ruoppauksen seurauksena on hävinnyt vesi ja kalat. Taianomaisessa loppukohtauksessa telttakankaat tanssivat ilmassa ja näyttämöllä.

Tunnen häpeää siitä, miten vähän tiedän saamelaisesta kulttuurista tai saamelaisten historiasta. Ennen Matriarkaattia ainoa kosketukseni saamelaiseen kulttuuriin on ollut Ylen lastenohjelma Unna Junná. Esityksen jälkeen tiedän hieman enemmän.

Vahvimpana kokemuksena esityksestä jäi väkevä luontoyhteys saamelaisen kulttuurin ja elämäntavan ytimessä. Saamelaiskulttuuri elää luonnossa ja saa elantonsa luonnosta. Maa ei ole kenenkään ostettavissa tai käytettävissä, me olemme täällä vain vieraina.

Ohjaus ja esiintyjät Biret Haarla Pieski, Gáddjá Haarla Pieski, Satu Herrala, Outi Pieski, Eséte Eshetu Sutinen, Hanna Parry, Pauliina Feodoroff. Kuvaus Kevin Francett, Petri Mentu, Markus Moshnikoff, Susanna Rauno, Hanna Parry, Terike Haapoja, Pauliina Feodoroff, Stina Aletta Aikio, äänisuunnittelu Lehmus Murtomaa, valosuunnittelu Jenni Pystynen, musiikki Anna Morottaja, 169, Mari Boine, kielenhuolto Christoph Parry, tila- ja pukusuunnittelu sekä esineistö Outi Pieski ja Hanna Parry, Ulyana Yulina. Veistäjä Teuri Haarla.