logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Teemu Okkolin ihastui kevyesti liikkuneeseen Mopoheikkiin – on ajanut sillä 1 000 euron kilometripalkalla

Etenkin suomenhevosten kanssa mainetekoihin yltäneen ravivalmentajan Teemu Okkolinin vaistot eivät pettäneet viime keväänä. Hänen harjaantunut hevossilmänsä iski Lounais-Suomen radoilla kilpailleeseen punasävyiseen ruunaan.

Kyseessä oli Pertti Ketolan viisivuotias Mopoheikki, jolle omistaja tarjosi ensimmäisellä kilpakaudellaan hevosten psyykelle hyvää tekeviä peesijuoksuja.

Koska Okkolin oli varma, että hullunkurisen nimen saanut hevonen olisi lahjakas, hän ei empinyt marssia Ketolan puheille ravivalmentajien kesätapahtumassa Anttolan hovissa.

Kysely ei johtanut toivottuun tulokseen. Okkolinin ostotarjous ei ollut Ketolalle tarpeeksi suuri, ja kaupat jäivät tekemättä.


Mainos (Teksti jatkuu alla)


Mopoheikki-asia lämpeni uudelleen syksyllä. Okkolinin puhelin pirisi silloin tutusta numerosta.

Ketolasta olikin tullut kaupankäynnin aktiivisempi puoli.

– Pertti soitti minulle ja kysyi, että olisinko vielä halukas ostamaan Mopoheikin, Okkolin kertoo.


– Vähän aikaa siinä juteltiin hinnasta, minkä jälkeen kaupat syntyivät.

Kokenut suomenhevosekspertti sai sittenkin yllätyspuhelun jälkeen omakseen hevosen, jonka sulavaa ravityyliä oli ihastellut jo pidemmän ajan.

Varustekikalla voittajaksi

Mopoheikki muutti lokakuussa Porista Orimattilan hevoskylään Okkolin talliin. Ruuna on valmentajan elämänkumppanin Heidi Lampisen nimissä.

Okkolin kertoo, että Ketolan käsissä kahdeksan kertaa kilpaillut ja kahdesti voittanut Mopoheikki ei vaatinut tullessaan erityisempiä hoitotoimenpiteitä.

– Hevosta treenattiin meidän tyylillämme kolmisen kuukautta, minkä jälkeen se ilmoitettiin starttiin, Okkolin kertoo.

Mopoheikistä ei tullutkaan kaikkien ravi-ihmisten hylkimää hyppyheikkiä, vaikka hetken jo siltä näytti.

Talven kaksi ensimmäistä kilpailua uusissa maisemissa tärveltyi Mopoheikiltä loppusuoran laukkoihin. Se hyppäsi keulapaikalta omia aikojaan laukalle niin Vermossa kuin Jokimaallakin.

Ilman harha-askeleitaan ruuna olisi todennäköisesti voittanut molemmat juoksunsa.

Kahtena viime keskiviikkona hypyt eivät ole enää kiusanneet Okkolinin suojattia Vermossa. Se on ollut täysin pitelemätön.


Mopoheikistä ei tullutkaan kaikkien hevosmiesten inhoamaa hyppyheikkiä, vaikka hetken jo siltä näytti.

Valmentaja uskoo, että varustemuutoksella oli vaikutusta lahjakkaan suomenhevosen varmistumiseen.

– Ruunalla on ollut viime kilpailuissa kainalosuojat, jotka ovat varmasti olleet yksi syy sen varmistumiseen. Kainalot ovat hevosella arka paikka, eikä niihin tarvitse tulla paljon kosketusta, kun se laukkaa, Okkolin kertoo.



Luottoa löytyy

Mopoheikki jahtaa kolmatta peräkkäistä Vermon voittoa keskiviikkona. Se oli jo viime viikon lähdössään suuri totosuosikki, ja nyt pelaajat uskovat siihen vielä enemmän.

Myös Okkolin on hyvin toiveikas.

– Jokainen pelaaja tekee omat ratkaisunsa varmojensa kanssa, mutta luotan kyllä kovasti ajokkiini, valmentaja myöntää.

Okkolin korostaa, ettei Mopoheikki ole joutunut hirnahtamaan viimeistä sanaansa talven starteissaan.

– Se on ottanut voittonsa helpolla. Sille on jäänyt selvästi varaa parempaan.

Kastraatiotodistus hukassa

Valmentaja haluaa oikaista yhden harhaluulon hevosestaan.

– Koko ajan kirjoitetaan, että Mopoheikki olisi ori, mutta se on kyllä ruuna. Sitä en tiedä, minkä ikäisenä se on ruunattu.

Suomen Hippoksen hevosrekisterin ja kilpailutietojen mukaan Mopoheikki on virheellisesti ori.


Okkolin epäilee, ettei hevosen ruunannut eläinlääkäri ole toimittanut toimenpiteestään todistusta keskusjärjestöön, tai sitten se on hukkunut matkan varrelle.

– Ellei Mopoheikkiä kohta vaihdeta Hippoksessa ruunaksi, osallistun sillä joskus oikein suureenkin kisaan, Okkolin uhoaa pilke silmäkulmassaan ja viittaa Kuninkuusraveihin.

Kuninkuuskilpailussa saavat juosta vain orihevoset.

Ostajat kannoilla

Ketola ehti omistaa Mopoheikin vuoden päivät. Hän sai ostaa sen nelivuotiaana, koska hevosen edellinen omistaja sairastui vakavasti.

Okkolin ei pysty sanomaan, kuinka pitkään kovassa kehityskaaressa oleva suomenhevonen on hänen perheellään.

– Siitä on ollut jo muutamia kyselyitä. Kaikkihan nämä kilpahevoset ovat myytävänä, kun oikea tarjous tulee eteen.

Mopoheikin palkintosumma on kasvanut kahden 2 100 metrin lähdön voiton myötä lyhyessä ajassa 4 000 eurolla.

Keskiviikkona ”Hessun” tienesteihin voi hyvinkin tulla parin kierroksen juoksentelun jälkeen taas kaksi tonnia lisää. Sen tuntiliksa on kohdallaan.

Mistä näin hassu nimi on sitten Mopoheikille keksitty?

Sen osaa parhaiten kertoa hevosen luvialainen kasvattaja Sanna Puonti.

– Kun se oli pikkuvarsa, suurikokoinen paikallinen ravimies Heikki Ahven kävi jatkuvasti syöttämässä sille ja emälle porkkanoita ja muuta apetta. Yhtenä päivänä sanoin Hessulle, että nimeän varsan hänen mukaansa, Puonti valaisee.

Kasvattaja kertoo, että pappa-Tunturilla köröttelevällä luvialaislegendalla on jopa poliisin poikkeuslupa mopoilla ilman kypärää.


Themes
ICO