Televisioarvostelu | Tuore draamasarja käsittelee ruotsalaista urheilumaailmaa 90-luvulla ravistelleita sopu­pelejä, mutta mehevä tarina kerrotaan epäkiinnostavasti

Peliskandaali-sarja perustuu tositapahtumiin.

Jos urheilun katsominen tuntuu välillä liian jännittävältä, Peliskandaali-sarjan päähenkilöille se on vieläkin jännittävämpää. Heillä on pelissä omat ja muiden rahat sekä rikollisten luottamus.

Bosse (Björn Elgerd) on Piitimen pikkupaikkakunnalta ponnistava mies, jonka lupaava ura juniorijalkapallossa loppuu veljen kuolemaan. Fiksu nuorukainen keskittyy urheilun seuraamiseen ja tulosten veikkaamiseen. Lopulta Bosse tekee kavereidensa kanssa veikkaamisesta uran ja muuttaa Tukholmaan, jossa pääsee raviradan mahtipöytiin.

Dennis Magnussonin luoma kuusiosainen sarja sijoittuu 1990-luvulle ja pohjaa tositapahtumiin: Bosse Lundkvist päätyi kavereineen otsikoihin sopupelien järjestäjänä ja ravisteli ruotsalaista urheilumaailmaa.

Peliskandaalin kertojana toimii itse päähenkilö, joka tilittää tarinaansa välillä suoraan kameralle. Paljon käytetty kikka tuntuu jo väljähtyneeltä, eikä hahmon naapurinpoikamainen vilpittömyys istu ongelmitta itsetietoiseen kerrontaan – jos ei myöskään rikollisprofiiliin.

Sopupelikuviot sen sijaan ovat kiinnostavia. Kansallisten liigojen ammattiurheilijat tienaavat niin vähän, ettei säästöön jää mitään. Se taas avaa mahdollisuuksia lahjontaan. Tarinassa Tiptjänst eli paikallinen Veikkaus vasta heräilee väärinkäytöksien mahdollisuuteen.

Peliskandaali ei saa mehevästä tarinasta tehoja irti. Realismia on juuri tarpeeksi viemään sarjasta särmän ja komediaa juuri tarpeeksi etäännyttämään sen kutkuttavasta todellisuudesta. Kun sivuhenkilötkin jäävät huteriksi vastaantulijoiksi, ei tässä pelissä ole voittajia.

Peliskandaali, Fem klo 21.00 ja Yle Areena. (K7)