Viikonloppuna hyväksytyt palkkaratkaisut niin teknologiateollisuuden kuin kemianteollisuuden aloilla tarkoittaa neuvottelujen avaamista kunta- ja hyvinvointialalla.
– Teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa on sunnuntaina hyväksytty uudet työehtosopimukset, joten neuvottelujen aloittaminen kunta- ja hyvinvointialueiden palkantarkistuksista on ajankohtaista ja se on tehtävä viipymättä, toteavat Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisen alan unioni JAU tiedotteessaan.
Järjestöt vaativat neuvottelujen aloittamista välittömästi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa.
Taustalla perälauta
Viime vuonna kunta-alan löytämään sopuun kirjattiin niin sanottu perälauta. Siinä sovittiin, että mikäli tiettyjen teollisuus- ja vientialojen palkankorotusten vaikutus on yli 1,9 prosenttia, se tullaan huomioimaan kunta-alan palkoissa.
Teknologiateollisuuden sopimuksessa palkat nousevat tänä vuonna 3,5 prosentin yleiskorotuksella sekä 400 euron kertaerällä. Ensi vuonna on luvassa 2 prosentin yleiskorotus ja 0,5 prosentin työnantajan jakama erä.
Kemian teollisuudessa palkkoihin tulee tänä vuonna 2,2 prosentin yleiskorotus ja 800 euron kertaerä. Ensi vuonna on luvassa 3,3 prosentin yleiskorotus ja 0,2 prosentin työnantajan jakama erä.
Sopimukset tarkoittavat, että kunta- ja hyvinvointialan työntekijöille pitäisi tulla selvät korotukset tänä ja ensi vuonna.
Neuvottelut aloitetaan
Niin JHL:stä kuin hoitajajärjestöjä edustavista Tehystä ja Superista kerrotaan Iltalehdelle, että korotuksia on tiedossa, mutta yksityiskohdat selviävät vasta neuvotteluissa.
KT:n ja alan työntekijäjärjestöjen edustajien on tarkoitus istua neuvottelupöydän ääreen ja sopia nyt teollisuuden palkkaratkaisujen vaikutuksista. Iltalehdelle kerrotaan, että sopimuksen vaikutuksista on tarkoitus neuvotella 28. helmikuuta mennessä.
Yksi oleellinen kysymys koskee palkkaratkaisun vaikutuksia kuntien ja hyvinvointialueiden sekä viime kädessä valtion taloudelle.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta viestitään, että tarkkoja kustannusvaikutuksia ei ole vielä selvillä. Laskelma edellyttää neuvotteluja työmarkkinaosapuolten kesken.
Nyrkkisääntönä on kuitenkin ollut, että prosentin korotus palkkoihin tarkoittaa yhteensä noin 230 miljoonan euron lisämenoa kunnille ja hyvinvointialueille.
Mikäli kunta- ja hyvinvointialan sopimuksiin tehdään automaattinen korotus teollisuuden palkkaratkaisun mukaisesti, tarkoittaisi se karkeasti arvioiden vajaan puolen miljardin euron lisäkulua tämän ja ensi vuoden aikana. Tässä luvussa ei ole huomioitu kertaerien vaikutusta.
