Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto painottaa, että työntekijöiden suurin ammattiliitto haluaa ensi vuodelle ostovoimaa parantavan palkkaratkaisun.
– Selvää tietenkin on, että tavoittelemme ostovoimaa parantavia sopimuksia. Vallitsevassa kahdeksan prosentin inflaatiotasossa pitää tarkkaan arvioida, mikä on tuleva inflaatiotaso, Aalto vastaa Iltalehden kysymyksen.
Teollisuusliiton pitäisi sopia Teknologiateollisuuden työnantajien ja Kemianteollisuuden kanssa ensi vuoden palkankorotuksista syyskuun loppuun mennessä.
Jos sopua ei synny, työehtosopimukset on mahdollista sanoa irti marraskuun ja joulukuun loppuun mennessä. Silloin vientiteollisuudessa nähtäisiin työtaisteluita.
Kunta-ala nokittaa
Yksityisen sektorin palkkaneuvotteluita vaikeuttaa se, että kunta-ala solmi alkukesästä sopimuksen, jonka nojalla opettajat ja muut kuntien työntekijät saavat ensi vuonna 1,2 prosenttia korkeammat sopimuskorotukset kuin palkansaajat teollisuudessa.
Vertailukohtana pidetään juuri Teollisuusliiton kahta pääsopimusta.
– Se on varmasti heille hyvä ratkaisu. Emme kritisoi sitä, millaiset prosentit he saavat, vaan kytkentää meidän sopimuksiimme, Aalto sanoo.
Aalto kertoo tavanneensa tiistaina valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) ja ministeriön kansliapäällikön Juha Majasen.
Majanen arvioi viime viikolla, että kolme prosenttia olisi ensi vuodelle kohtuullinen palkankorotustaso. Se vastaisi ministeriön inflaatioennustetta.
– Ei tullut suoraa vastausta, tarkoittivatko he julkisen sektorin korotustasoa vai yleistä. Jos se tarkoittaisi yleistä, julkisen sektorin korotustaso olisi 4,2, Aalto päättelee.
Aallon toteamus, että Teollisuusliitto tavoittelee ostovoimaa parantavaa palkkaratkaisua tarkoittaa käytännössä sitä, että kolme prosenttia on jäsenistölle minimitavoite.
Tarkasta korotustavoitteesta Aalto ei voi puhua, koska Teollisuusliiton hallitus päättää siitä kokouksessaan elokuun lopulla. Prosenttia ei todennäköisesti julkisteta neuvottelutaktisista syistä.
– Tämän sanon kieli poskella: meillä on ensimmäistä kertaa tilanne, jossa on pohjalukuja alla, Aalto viittaa VM:n esille nostamaan kolmeen prosenttiin.
Tällöin esimerkiksi opettajille todellakin tulisi vähintään 4,2 prosentin palkankorotus ensi vuodelle.
Kiky-maksuista vaatimus
Teollisuusliitto tekee yhden varauman palkkatavoitteeseensa. Ay-liitto haluaa palauttaa kiky-sopimuksen yhteydessä palkansaajien maksettaviksi siirretyt sosiaalivakuutusmaksut takaisin työnantajien maksettaviksi.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen pitäisi antaa vaatimukselle tukensa budjettiriihessään.
– Meidän mielestämme esityksen pitäisi lentää. Sillä olisi vaikutusta tavoiteasetantaan, jota teemme, kun lähdemme neuvottelemaan, Aalto korostaa.
Jos kiky-maksut jäävät ennalleen, Teollisuusliitto vaatii tuntuvia palkankorotuksia.
– Niin kauan kuin ne ovat siellä, tavoiteasetantamme on erilainen, Aalto kiteyttää.
Aalto pitää mahdollisena, että näin vaikeista lähtökohdista Teollisuusliitto ja työnantajien etujärjestöt eivät pääse keskenään sopuun, vaan ratkaisua joudutaan hakemaan valtakunnansovittelijan leivättömästä pöydästä Helsingin Bulevardilta.
Vaikka kunta-alalle on luvassa suuremmat sopimuskorotukset kuin teollisuuteen, Aalto arvioi teollisuustyöntekijöiden pyrkivän yhtä suuriin korotuksiin paikallisesti neuvottelemalla.
– Työttömyysprosentti on teollisuudessa alle kuusi. Se osaltaan johtaa siihen, että työntekijät voivat kilpailuttaa ammattitaitoaan yritysten välillä. Meidän tehtävämme on huolehtia, että työehtosopimusten vähimmäistaso on mahdollisimman hyvä, Aalto kuvailee logiikkaa.
Työmarkkinoilla on ilmassa ankaran palkkakilpailun merkkejä. Tätä Aalto ei käy kiistämään.
