Syyttäjänviraston mukaan ryhmä teki konkreettisia valmisteluja tunkeutuakseen väkivaltaisesti Saksan parlamenttiin. Turvallisuusviranomaiset selvittävät ryhmän yhteyksiä Venäjälle.
Saksassa pidätettiin 25 terroristiryhmän jäsentä varhain keskiviikkona. Kuva: Christian Mang / Reuters
Tomi Pyy HS, Matilda Jokinen HS, Hanna Mahlamäki HS
Saksassa pidätettiin varhain keskiviikkoaamuna 25 epäiltyä äärioikeistolaisen terroristiryhmän jäsentä ja kannattajaa, kertoo liittovaltion syyttäjänvirasto tiedotteessaan. 22 Saksan kansalaista syytetään terroristiryhmän jäsenyydestä ja kahta Saksan sekä yhtä Venäjän kansalaista terroristiryhmän tukemisesta.
Syyttäjänviraston mukaan äärioikeistolaisverkoston jäseniä yhdisti valtion instituutioiden ja Saksan liittotasavallan vapaan, demokraattisen perusjärjestyksen vastustaminen. Ryhmän epäillään suunnitelleen sotilaallista vallankaappausta Saksan yhteiskuntajärjestyksen muuttamiseksi.
Terroristiryhmään kuuluvien henkilöiden epäillään tehneen käytännön valmisteluja tunkeutuakseen väkivaltaisesti Saksan parlamenttiin pienen aseistetun ryhmän kanssa. Ryhmän jäsenet ovat syyttäjänviraston mukaan olleet tietoisia siitä, että yhteiskuntajärjestyksen muuttaminen aiheuttaisi myös kuolemia.
He kuitenkin hyväksyvät kuolonuhrien mahdollisuuden välttämättömänä pahana saavuttaakseen tavoitteensa ”järjestelmän muutoksesta kaikilla sen tasoilla”.
Vallankaappausyritys on poikkeuksellinen sekä laajuutensa että syytettyjen määrän vuoksi, kertovat saksalaislehdet, kuten Zeit Online.
Syyttäjänvirastolla on yhteensä 52 epäiltyä, joista viranomaiset onnistuivat pidättämään lähes puolet aamun ratsioissa, joita tehtiin yhteensä 11:ssä Saksan osavaltioissa. Keskiviikkoaamun etsintöihin osallistui jopa 3 000 poliisia. Mukana oli sekä keskusrikospoliisi että useita erikoisyksikköjä.
He ratsasivat yhteensä 137 kiinteistöä, jotka kuuluivat 52 epäillylle, Bild kertoo.
Epäiltyjen joukossa on entinen kansanedustaja ja Saksan puolustusvoimien entisiä jäseniä, kuten puolustusvoimien erikoisyksikön entinen komentaja, kertoo Zeit Online.
Yksi pääepäillyistä on aristokraatti, prinssi Heinrich XIII. Syyttäjänviraston mukaan terroristijärjestö näkee hänet seuraavana valtionjohtajana.
Se, että pidätettyjen joukossa on entinen oikeistopopulistisen AfD:n kansanedustaja Birgit Malsack-Winkemann, herätti kiivaita kommentteja.
Hallitukseen kuuluvan liberaalipuolue FDP:n parlamenttiryhmän puheenjohtaja Christian Dürr sanoi, että tapaus osoittaa, että AfD:n politiikassa kyse ei ole Saksasta ja saksalaisista vaan parlamentaarisen demokratian tuhoamisesta.
AfD:n puoluejohto antoi tapaukseen vain lyhyen kommentin, jonka mukaan puolue tuomitsee epäillyt rikokset ja luottaa asiaa tutkiviin viranomaisiin.
Tänä syksynä Thüringenin osavaltiossa on käynnistetty selvitys 75 aseenomistajasta, joista 53 on AfD:n jäseniä. Viranomaiset harkitsevat AfD:n jäsenten aseenkanto-oikeutta, sillä osavaltion sisäministeriö tarkkailee puolueen äärioikeistolaista ainesta.
AfD sai 2021 parlamenttivaaleissa 10,3 prosenttia äänistä.
Saksan turvallisuusviranomaiset selvittelevät myös ryhmän yhteyksiä Venäjään. Syyttäjänviraston mukaan järjestön oli tarkoitus muodostaa sotilaallinen siirtymähallitus, joka neuvottelisi Saksan uudesta yhteiskuntajärjestyksestä toisen maailmansodan voittaneiden liittoutuneiden kanssa.
Järjestö näkee Venäjän pääneuvottelukumppaninaan näissä neuvotteluissa.
Syyttäjänviraston mukaan syytetty Heinrich XIII on jo ollut yhteydessä Venäjän edustajiin Saksassa. Syyttäjät epäilevät vahvasti, että terroristijärjestön tukemisesta syytetty venäläisnainen on auttanut häntä venäläisten tavoittelussa.
Syyttäjänviraston mukaan toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että venäläiset yhteyshenkilöt olisivat suhtautuneet myönteisesti terroristiryhmän yhteydenottoihin.
Venäjän Berliinin suurlähetystö julkaisi keskiviikkona tiedotteen, jossa toteaa, ettei Venäjän diplomaateilla ja konsuliviranomaisilla ole yhteyksiä terroristijärjestöihin tai muihin laittomiin toimijoihin Saksassa, kertoo uutistoimisto AFP.
Ryhmän epäillään suunnitelleen parlamenttiin tunkeutumista marraskuusta 2021 lähtien, kertoo Der Spiegel. Lehden tietojen mukaan liikkeen tarkoituksena oli parlamenttiin tukeutumisen lisäksi myös poliitikkojen ”pidättäminen”.
Der Spiegel kertoo myös ryhmän olettaneen, että parlamenttiin tunkeutumisen myötä Saksassa puhkeaisi mellakoita. Ryhmän mukaan osa Saksan turvallisuusjoukoista olisi silloin osoittanut solidaarisuutta terroristiryhmää kohtaan, mikä olisi johtanut vallankaappaukseen.
Saksassa ryhmästä käytetään yleisesti nimeä reichsbürger. Sana reich viittaa Saksan keisarikuntaan, jonka aikaista mustavalkopunaista lippua ryhmä käyttää tunnuksenaan.
Kyseessä on löyhä äärioikeistolainen verkosto, joka on näyttäytynyt Saksan mielenosoituksissa 2010-luvulta lähtien.
Ryhmän ajattelu perustuu vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jota reichsbürgerit jopa väkivaltaisesti puolustavat: he eivät tunnusta Saksan nykyistä valtiomuotoa, lainsäädäntöä tai instituutioita.
Saksan perustuslain suojaa valvovan viranomaisen mukaan reichsbürgerit eivät ole järjestelmällisesti organisoituneita ja heidän ideologiansa on heterogeenistä. Tyypillistä on antisemitismi ja holokaustin kieltäminen.
Vuoden 2018 viranomaistiedon mukaan tähän ryhmään kuuluvia ihmisiä oli noin 19 000.
Lue lisää: Sietämätön hyökkäys demokratian ytimeen, sanoi liittopresidentti – tällainen joukko on valtiopäivätalolle Berliinissä rynnänneet reichsbürgerit
Lue lisää: Turha syyttää ”hulluja amerikkalaisia”, sama voisi tapahtua Euroopassa – ja melkein jo tapahtuikin
