Hoitajapula vaikuttaa Husin päivystyksen ruuhkautumiseen sekä suoraan että välillisesti.
Meilahdessa sijaitseva päivystys on ruuhkautunut pahasti tänä kesänä. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Suvi Tuomisto HS
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) päivystys on tänä kesänä ruuhkautunut poikkeuksellisen pahasti.
HS kysyi lääkäriltä, sairaanhoitajalta ja Hus Akuutin toimitusjohtajalta, mitkä Husin päivystysruuhkien perimmäiset syyt ovat.
Harvinaisen vaikeaan päivystysruuhkaan vaikuttaa välillisesti hoitajamitoitus, sanoo sairaanhoitaja Anniina Valkeasuo.
Vuoden 2022 alusta alkaen yhtä potilasta kohden vaaditaan 0,6 hoitajaa. Käytännössä työvoimapulan keskellä hoitajia ei ole saatu enempää, vaan lain vaatimaan mitoitukseen päästään vuodepaikkoja vähentämällä.
Kun jatkuvan hoidon paikoista on pulaa, sinne kuuluvat potilaat jäävät täyttämään geriatristen sairaaloiden paikkoja, Valkeasuo selittää. Tämä puolestaan johtaa siihen, että geriatrisen sairaalan hoitojaksoja tarvitsevat potilaat viedään erikoissairaanhoidon puolelle.
Ketju johtaa siihen, että erikoissairaanhoidon vuodepaikkoja tai valvontaa tarvitsevat potilaat päätyvät päivystykseen nilkkansa nyrjäyttäneiden viereen.
Valkeasuo oli Husilla töissä noin kahdeksan vuotta. Hän lopetti työt Husin päivystyksessä kesäkuussa.
”Vaihdoin työpaikkaa, koska jouduin jatkuvasti tekemään eettisesti vääränlaisia päätöksiä”, Valkeasuo sanoo.
Hän kertoo esimerkiksi joutuneensa hoitamaan yksin useampaa eristystä vaativaa potilasta samaan aikaan muiden potilaiden kanssa. Silloin hän joutui jättämään eristystä vaativia potilaita välillä pitkäksikin ajaksi oman onnensa nojaan, koska ei ehtinyt kaikkiin potilashuoneisiin.
Myös Hus Akuutin toimialajohtaja Maaret Castrén tunnistaa hoitopaikkojen sulkemisesta aiheutuvat ketjun.
Ketju kulkee myös niin päin, että kotisairaanhoitoon ei ole saatu tarpeeksi kesäsijaisia, joten kotona hoitoa tarvitsevia potilaita ei voi lähettää päivystyksestä kotiin.
”Koko terveydenhoitojärjestelmä on sakkautunut”, Castrén sanoo.
Hän toimii myös kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.
”Meillä on Husissa tällä hetkellä yli 200 potilasta odottamassa perusterveydenhuoltoa. Jorvissa ambulanssit odottavat toista tuntia, kun ei ole enää vapaata sänkyä päivystyksessä.”
Castrén arvioi, että nopeimpia ratkaisuja tällä hetkellä olisi pyrkiä pilkkomaan sairaanhoitajan työtä niin, että joitakin töitä voisi tehdä henkilö, jolla ei ole sairaanhoitajan koulutusta.
Ruuhkaa aiheuttaa hänen mukaansa myös se, että potilaat hakeutuvat päivystykseen, jos eivät saa hoitoa muualta.
”Meillä on silloin päällekkäisiä soittoja jopa neljää eri kanavaa pitkin. Tämä ruuhkauttaa linjoja.”
Mitä potilaan pitäisi sitten tehdä, jos oikeasta paikasta ei saa hoitoa?
Castrénin mukaan päivystyksessä ei voida hoitaa muita kuin päivystyksellisiä tilanteita. Jos hakeutuu päivystykseen muussa asiassa, se on hänen mukaansa ”kuin työntäisi mersua pyöräkorjaamoon”.
Yleislääketieteen erikoislääkäri Minna Halinen työskentelee kolmessa roolissa: Hus Akuutissa päivystyksen osa-aikaisena osastonlääkärinä, potilasvakuutuskeskuksessa asiantuntijalääkärinä sekä asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen koulutusylilääkärinä.
Hän kritisoi kovalla kädellä terveyspoliittisia päätöksiä, joita tehdään kuulematta rivityöntekijöitä. Huonot päätökset ovat hänestä yksi perimmäinen syy päivystysten ruuhkautumiselle.
Lue lisää: Sairaaloiden päivystysruuhkat ovat poliittisten päätösten seurausta
Esimerkiksi hän nostaa päätöksen vanhusten hoivakotipaikkojen vähentämisestä ja kotihoidon painottamisesta.
”Kysyttiinkö silloin geriatreilta mitään? Päätöksiä tekevät henkilöt, jotka eivät itse tee työtä kädet savessa.”
Kuulluksi tuleminen on sairaanhoitopiireissäkin heikkoa, sanovat sekä Halinen että Valkeasuo. Työntekijöiden kommentteja saatetaan jopa vähätellä.
Esimerkiksi Husin johtajaylilääkäri Antti Vento kommentoi kesän päivystysruuhkien tilannetta HS:n viimeviikkoisessa haastattelussa. Vento ei pitänyt Husin potilasturvallisuutta huonona, vaikka useat HS:n haastattelemat hoitajat ja lääkärit pitivät tilannetta katastrofaalisena.
Lue lisää: ”Tilanne on katastrofaalinen” – Husin työntekijät kertovat toistuvista vaaratilanteista päivystyksessä
”Lehdistä saamme lukea, että emme ymmärrä tai emme pysty arvioimaan tätä asiaa”, erikoislääkäri Halinen sanoo.
Päätöksissä näkyy hänestä myös ymmärtämättömyys siitä, mikä on ihmisen perustyötä.
”Oheishenkilöistä säästäminen johtaa siihen, että erikoislääkärin palkalla tehdään sihteerin töitä.”
Moni asia näyttää Halisen mukaan päivystyksen arjessa erilaiselta kuin tilastoissa. Hänen mukaansa lääkäreiden toimintakulttuurissa on vuosikausia ollut rutiinia, ettei kaikkia ylitöitä merkitä ylös. Se on yksi syy siihen, miksi tilastoissa ei näy, kuinka paljon työntekijöitä todellisuudessa tarvitaan.
HS:n viime viikolla haastattelema hoitaja kertoi, että kaikkia potilasturvallisuuden vaaratilanteita ei ehditä kirjata tilastoihin.
Päivystysruuhkien taustalla on Halisen mukaan osaltaan myös Apotti-järjestelmä, joka vie suhteettoman paljon aikaa konkreettisesta potilastyöstä. Jos taas Apotin käyttöä pyrkii kiireen keskellä minimoimaan, potilasturvallisuus voi vaarantua kirjaamattomien tietojen vuoksi.
Husin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan pidemmällä aikavälillä myös terveyskeskusten rahoituksen leikkaaminen on heijastunut päivystysten ruuhkautumiseen. Hän huomauttaa, että Hus on toistuvasti esittänyt, että Helsingillä ja hyvinvointialueilla tulisi olla enemmän iltavastaanottoja.
