Marjo Valtavaara HS
Ostoskanava pyörii Tuomo Roikon televisiossa, kun kotisairaala tulee kylään. Alkaa infuusiopumpun vaihto ja laskimokatetrin huuhtelu – hoitotoimet, joiden takia vielä vähän aikaa sitten olisi maattu tiukasti sairaalan osastolla.
Roiko, 70, istuu kuitenkin olohuoneessaan haukiputaalaisessa rivitaloasunnossa.
Ollaan sote-alan säästötoimien ytimessä. Kun sairaalatason hoito järjestetään potilaille kotiin, kulut ovat merkittävästi pienemmät kuin jos heidät hoidettaisiin osastoilla ja laitoksissa.
Samalla selvitään pienemmällä määrällä hoitajia. Raskas laitoshoito vaatii tuvan täydeltä henkilökuntaa. Kotikäynnille tarvitaan tyypillisesti vain yksi osaava ammattilainen, kuten Roikon luokse saapuva sairaanhoitaja Olga Päkkilä.
Seitsemän viikkoa kuumeessa on käynyt Roikon kunnon päälle. Vielä ennen joulua kaikki oli kunnossa.
Olga Päkkilä kotisairaalasta sanoo Tuomo Roikolle heippa. Päkkilä pitää työnsä itsenäisyydestä ja siitä, ettei tarvitse tehdä yövuoroja. Kuva: ANTTI J. LEINONEN
”Tuli verenmyrkytys ja kolme viikkoa sairaalassa.”
Kun Roiko kotiutettiin, kuume oli korkealla ja rintaan tahdistimen poiston takia tehty haava valui verta.
Viikot kotona ovat olleet vaihtelevia. Välillä Roiko on joutunut menemään ambulanssilla tai Kela-taksilla päivystykseen. Kaikesta huolimatta hän sanoo olevansa mieluummin kotona kuin sairaalassa.
”Tässä tulee liikuttua vaikka väkisin, kun laittelee syötävää ja siivoaa pöytiä hoitajien jälkeen.”
Ilman kotisairaalaa ja infuusiopumppua Roiko olisi yhä sairaalassa. Nyt hoitaja käy hänen luonaan kerran päivässä vaihtamassa pumpun ja mittaamassa toipumisen edistymistä.
Kotisairaalahoidon kustannusvaikutuksia ei ole Suomessa vielä kovin paljon tutkittu. Jotain kuitenkin tiedetään ja näyttää siltä, että säästö osastohoitoon verrattuna on hurja.
Esimerkiksi Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tuoreessa vertailussa infuusiopumppuhoito potilaan kotona maksoi 40–70 prosenttia vähemmän kuin sairaalassa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella Pohteessa ollaan muutoksessa todennäköisesti pisimmällä – palveluita on jo siirretty sairaaloista ja laitoksista koteihin ja lisää on tulossa.
Suunnitelman mukaan tämän ja ensi vuoden aikana laitoshoidon paikat lähes puolittuvat, akuuttihoidon paikkoja karsitaan kolmanneksen verran ja sairaalapaikkoja vähennetään viidenneksellä.
Yhteensä sairaala- ja hoivapaikat vähenevät parin vuoden aikana kymmenen prosenttia Pohjois-Pohjanmaalla. Se on paljon, kun samana aikana vanhusväestön määrä alueella kasvaa lähes 20 prosenttia.
Toimialuejohtaja Mervi Koski muistuttaa, ettei uudistumatta jääminen ole vaihtoehto, jos palvelut halutaan järjestää. Nykyisen raskaan mallin pyörittämiseen eivät riitä rahat eivätkä hoitajat.
”Osastoja on jouduttu sulkemaan tähän mennessä myös siksi, ettei ole ollut tarpeeksi hoitajia.”
Vanhaa mallia ruvettiin Pohjois-Pohjanmaalla räjäyttämään jo muutama vuosi sitten. Pilottihankkeissa luovuttiin raskaasta vuodeosastohoidosta ja rakennettiin palvelut kotisairaalan ja tilannekeskuksen varaan. Tämän vuoden aikana uusi malli on tarkoitus levittää koko alueelle.
Samantyyppisiä tilannekeskuksen ja osin kotisairaalan varaan rakentuvia toimintamalleja on kehitetty ja kehitetään parhaillaan noin puolessa hyvinvointialueista.
Ikäihmisten palvelualuejohtaja Satu Kangas kiirehtii haastattelusta tien päälle kohti Vaalaa. Se on alueen kunnista yksi, jossa vuodeosasto nyt sulkeutuu. Samalla polkaistaan käyntiin uusi kotisairaalaan perustuva malli.
Kangas korostaa, että muutos tehdään hallitusti.
Infuusiopumppu annostelee antibioottia suoneen. Sen ansiosta potilas voi toipua kotonaan. Kuva: ANTTI J. LEINONEN
”Vuodeosastoja ei lopeteta ennen kuin meillä on etupainotteisesti kunnossa tilannekeskukset ja käynnistetty kotisairaaloita. Muutos ei ole sitä, että tulee vain lappu luukulle, vaan se tehdään yhdessä henkilöstön kanssa.”
Järjestely rullaa niin, että asiakkaat pysyvät kodeissaan tai asumisyksiköissään ja kotisairaala liikkuu. Tekemistä koordinoi tilannekeskus, joka järjestää paikalle hoitajien käynnit ja näille lääkärien konsultaation.
Hoitajilla on myös velvollisuus konsultoida lääkäriä aina ennen ambulanssin soittamista. Turhat ambulanssireissut ovatkin Oulussa vähentyneet ja päivystyksen jonot pääsääntöisesti lyhyemmät kuin muissa suurissa kaupungeissa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella päättäjät ovat vakuuttuneita, että kotisairaalaan perustuva malli on tapa, jolla hoitajat on mahdollista saada riittämään.
Kosken mukaan ero henkilökunnan tarpeessa vanhan laitosmallin ja uuden kotisairaalaan perustuvan mallin välillä on merkittävä.
Koski muistuttaa, että ympärivuorokautista hoivaa koskee mitoitus, joka on tänä vuonna kiristymässä.
”Sitä mukaa kun laitospaikat alueella vähenevät, hoitajia voidaan tarpeen mukaan siirtää ympärivuorokautisen hoivan yksiköistä kotisairaanhoitoon.”
Tyypillisesti ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä asuvat viettävät siellä elämänsä viimeiset vuodet. Vastedes yhä useampi kuitenkin asuu loppuun asti kotonaan, ja silloin myös kotikuolema on usein paras vaihtoehto.
Oulun eteläisellä alueella kotisairaalasta vastaavan Satu Maaningan mielestä on ollut hienoa nähdä, kuinka hyvin vaikeatkin saattohoidot onnistuvat kotiolosuhteissa.
”Ihmisellä on mahdollisuus kuolla kotonaan, jos hän näin haluaa. Ja se tapahtuu hallitusti ja turvallisesti.”
Roiko lopetti työt peltiseppänä 69-vuotiaana sydänvaivoihin. Läppäleikkaus oli edessä samantien. Päivystykseen tai osastolle hän ei enää kaipaa.
”Siellä on kova kiire ja hälinä. Kun nukahdit, tuli hoitaja kysymään kuulumisia. Ne tappaa sinne, kun eivät anna nukkua.”
Tuomo Roiko kotiutui sairaalasta heikossa kunnossa. Hän sanoo toipuvansa silti mieluummin kotonaan. Kuva: ANTTI J. LEINONEN
