Maailmanpolitiikassa on todellinen superpäivä, kun maailman johtajat kohtaavat toisiaan kolmessa eri kaupungissa torstain aikana.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden isännöi Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel tapaa Kiinan presidentin Xi Jinpingin Pekingissä sekä Saksan liittokansleri Olaf Scholz ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskustelevat Berliinissä.
Johtajien agendalla on hankalia asiakysymyksiä, jotka hiertävät esimerkiksi Euroopan suhdetta Yhdysvaltoihin. Mikäli Yhdysvallat ei noteeraa Euroopan huolia, edessä siintää mahdollinen kauppasota.
Lisäksi päivän aikana puidaan muun muassa Euroopan riippuvuutta Kiinasta ja mahdollisesti myös esitystä Euroopan vedenalaisen infrastruktuurin turvaamisesta.
Kauppasota uhkaa?
Bidenin ja Macronin tapaamisen asialista on pitkä.
Uutistoimisto AP:n amerikkalaisten ja ranskalaisten viranomaislähteiden mukaan presidentit keskustelevat Valkoisessa talossa ainakin Iranin ydinohjelmasta, Kiinan voimistuvasta itsevarmuudesta indopasifisella merialueella sekä Pohjois-Afrikan Sahelin alueen turvallisuushuolista ja lisääntyvästä epävakaudesta.
Tapaamisen keskiössä on kuitenkin Ukrainan sota, jota Biden ja Macron ovat vannoneet tukevansa niin taloudellisesti kuin sotilaallisesti. Biden saa tammikuussa vastaansa republikaanienemmistöisen edustajainhuoneen, joka ei kuitenkaan ole yhtä halukas kirjoittamaan ”avointa shekkiä” Ukrainalle.
Vaikka Macron ja Biden ovat yksimielisiä Ukrainan tukemisesta, muut sodan seuraukset ovat palauttamassa kaksikon suhteet viimeaikaista kitkaisemmiksi.
Bidenin presidenttikauden ensimmäisenä vuonna Macron veti suurlähettiläänsä hetkeksi pois Yhdysvalloista, kun Bidenin hallinto nappasi ydinsukellusvenekaupan Australian kanssa Ranskan nenän edestä. Macron leppyi Bidenin myönnettyä, että Yhdysvallat hoiti asian ”kömpelösti”.
Politicon mukaan Macron saapui Washingtoniin selväsanaisten toiveiden kera. Ranskan pääasiallinen toive on, että Yhdysvallat osoittaisi suurempaa solidaarisuutta Euroopalle, joka tuntee Ukrainan sodan nahoissaan.
Macron haluaa muun muassa tietää, voisiko Biden tarjota halvempaa kaasua Euroopalle. Lisäksi hän toivoo muutosta Bidenin elokuussa allekirjoittamaan historialliseen ilmastopakettiin, johon sisältyi 369 miljardin dollarin edestä tukiaisia vähähiilisille amerikkalaisyrityksille.
Bidenin ilmastopaketti määrää, että tukiaisia varten yritysten on käytettävä Yhdysvalloissa valmistettua teknologiaa. Lain mukaan esimerkiksi sähköautoihin on asennettava yhdysvaltalaiset akut.
Eurooppa on huolestunut tämän vaikutuksesta eurooppalaisten yritysten talouteen. Etenkin Ranskan ja Saksan suuret autovalmistajat näkevät Bidenin ilmastopaketin sisältämät ”osta amerikkalaista” -kannustimet uhkana omalle toiminnalleen.
Jos Bidenin hallinto ei taivu, Euroopan pelätään ajautuvan Yhdysvaltain kanssa kauppasotaan, jossa molemmat iskevät toisiaan kostohengessä korkeammilla tullimaksuilla.
Nimettömästi Politicolle puhunut Ranskan valtiovarainministeriön korkea-arvoinen viranomainen ei ole luottavainen.
– Tämä vaikuttaa vaikealta, kun laki on jo hyväksytty kongressissa, hän sanoo.
Eurooppa-komission puheenjohtajan Charles Michelin tärkeimpiä tavoitteita on varmistaa, että Kiina ei luisu Venäjän avuksi. AOP
EU:n Kiina-riippuvuus
Virallisen lausunnon mukaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel aikoo keskustella Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa ”niin kansainvälisistä haasteista kuin yhteisistä intresseistämme”.
– Tämä on oikea-aikainen mahdollisuus sekä EU:lle että Kiinalle keskustella asioista jännittynyttä geopoliittista ja taloudellista taustaa vasten, Michelin kansliasta viestitään.
Euroopan unioni kamppailee sen suhteen, miten sen oikein tulisi käsitellä Kiinaa. Esimerkiksi Yhdysvallat on painostanut unionia suhtautumaan tiukemmin Kiinaan, joka ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystoimia Ukrainassa.
EU kävi kolmituntisen strategisen neuvottelun Kiinan kanssa lokakuussa, ja yksi syy keskusteluille oli nimenomaan Kiinan haluttomuus tuomita Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Bloombergin EU-lähteen mukaan Michelin vierailun tärkein päämäärä on varmistaa, että Kiina ei asetu Venäjän puolelle esimerkiksi auttamalla Venäjää kiertämään sitä vastaan asetettuja pakotteita. Venäjä-huolien lisäksi Michel aikoo nostaa esille myös ilmastokriisiä ja ihmisoikeuksia koskevia kysymyksiä.
Ukrainan sodan seurauksena Eurooppa havahtui siihen, kuinka EU:n ja Venäjän keskinäinen riippuvuus vaikeutti toimia Venäjän presidentin Vladimir Putinin hallintoa kohtaan.
Tämän heräämisen ansiosta unioni aikoo arvioida suhtautumistaan myös Kiinaan. Michelin uskotaan keskustelevan Xin kanssa EU:n taloudellisesta riippuvuudesta Kiinaan. Asia oli agendalla myös lokakuun keskusteluissa.
– Kiina on noussut entistä vahvemmaksi kansainväliseksi kilpailijaksi EU:lle, Yhdysvalloille ja muille samanmielisille kumppaneille, EU-komission ulkopoliittinen viranomainen sanoo Financial Timesin mukaan.
– Siksi on elintärkeää arvioida, kuinka olisi parasta vastata nykyisiin ja ennakoitavissa oleviin haasteisiin.
Joka tapauksessa EU:n toiveissa on jatkaa säännöllisiä keskusteluita Xin hallinnon kanssa. Michelin vierailu on jatkoa Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin marraskuiselle vierailulle Xin luokse sekä Macronin toistuville puhelinkeskusteluille.
Kiinan presidentti Xi Jinping kutsui Eurooppa-komission puheenjohtajan Charles Michelin Pekingiin jatkaakseen Kiinan ja EU:n viimeaikaisia neuvotteluita. AOP
Nato-keskus pöydällä
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg matkustaa torstaina Berliinin turvallisuuskonferenssiin, jossa hänen on määrä pitää tilaisuuden pääpuhe heti aamulla.
Stoltenberg tapaa Scholzin myöhemmin iltapäivällä, jolloin heidän on kerrottu keskustelevan Eurooppaa koskevista turvallisuus- talous- ja energiakysymyksistä.
Norjalaismedioiden mukaan Stoltenberg ja Scholz puivat tapaamisessaan ehdotusta siitä, että Nato perustaisi koordinaatiokeskuksen turvaamaan vedenalaista kriittistä infrastruktuuria.
Euroopan veden alla olevan kriittisen infrastruktuurin suojaaminen nousi pinnalle aiemmin syksyllä Nord Stream -kaasuputken kärsimien vaurioiden vuoksi. Ruotsin viranomaisten mukaan niissä oli kyse tahallisesta sabotaasista.
Saksa ja Norja ehdottivat yhdessä koordinaatiokeskuksen perustamista keskiviikkona Berliinissä, jossa Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre on vierailulla.
Stoltenberg ehti ilmaista kiinnostuksensa asiaa kohtaan jo tuoreeltaan.
– Otan tämän Saksan ja Norjan ehdotuksen vastaan lämmöllä, hän kommentoi esitystä.
– Jo useiden vuosien ajan Nato on työskennellyt vedenalaisen infrastruktuurin turvaamiseksi. Olemme lisänneet näitä pyrkimyksiä Nord Streamin kaasuputkiin kohdistuneen sabotaasin jälkeen.
Stoltenberg tuskin poistuu Berliinistä keskustelematta Ukrainan sodasta.
Saksaa on usein arvosteltu varovaisuudesta Ukrainan aseellisen tukemisen suhteen. Asia on noussut jälleen esille, kun se on suhtautunut haluttomasti Patriot-ilmatorjuntajärjestelmän toimittamiseen Ukrainan avuksi.
Saksa ilmoitti valmiutensa toimittaa Patriot-järjestelmiä Puolalle sen jälkeen, kun Ukrainan harhautunut ilmatorjuntaohjus tappoi kaksi ihmistä puolalaiskylässä. Puola torjui tarjouksen, mutta ehdotti Saksalle Patriotien luovuttamista Ukrainalle.
Asia saattaa nousta esille myös Scholzin ja Stoltenbergin tapaamisessa. Saksa on kertonut keskustelleensa asiasta liittolaistensa kanssa, kun Stoltenberg oli näyttänyt idealle vihreää valoa.
Pääsihteerin mukaan ratkaisu kuuluu yksittäisille jäsenvaltioille, eikä Naton puolesta asialle ole esteitä.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Saksan liittokansleri Olaf Scholz keskustelevat ehdotuksesta perustaa koordinaatiokeskus vedenalaisen infrastruktuurin turvaamiseksi. AOP
