Torsti tietää | Kuinka pitkä letka tulee, jos VR:n henkilökalusto laitetaan peräkkäin?

Tällä palstalla Torsti ja hänen tikkaremminsä vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Eikö vastaus tyydytä? Tai onko oma kysymys mielessä? Lähetä postia Torstille: hs.torsti@hs.fi.

Hei taas, lukijat, tässä Torsti. Yleisen historian professori Markku Peltonen lähetti mielenkiintoista lisätietoa koskien englannin kielen maailmanvaltaa. Peltonen kirjoittaa, että Pohjois-Amerikassa englannin kieli nousi valta-asemaan ranskan kieleen nähden seitsenvuotisen sodan (1756–1763) seurauksena.

Se oli ensimmäinen suuri, globaali sota ja ennen kaikkea Britannian ja Ranskan imperiumien välinen taistelu. Sodan voitti Britannia. Pariisissa vuonna 1763 solmitussa rauhassa Ranska menetti kaikki Pohjois-Amerikan siirtokuntansa ja alueesta tuli pääasiassa englanninkielinen, ranskankielistä Quebeciä lukuun ottamatta.

Lisäksi seitsenvuotinen sota johti Yhdysvaltojen itsenäistymiseen. Sota oli Britannialle valtavan kallis, ja se halusi verottaa kolmeatoista Pohjois-Amerikan siirtokuntaansa. Käynnistyi prosessi, joka johti siirtokuntien vapaussotaan Britanniaa vastaan ja Yhdysvaltain itsenäisyysjulistukseen. Ranska tuki innokkaasti siirtokuntien vapaustaistelua, mikä taas oli keskeinen syy siihen, että Ranskan valtio ajautui konkurssiin vuonna 1788. Siitä käynnistyi Ranskan suuri vallankumous.

”Seitsenvuotista sotaa ei ole turhaan sanottu yhdeksi maailmanhistorian merkittävimmäksi sodaksi”, Peltonen kirjoittaa.

Samaisessa vastauksessa oli pieni Torstin ajatusvirhe. Torsti väitti, että toisen maailmansodan jälkeen Euroopan valtakieli olisi vaihtunut englannista saksaksi, vaikka asia on tietenkin toisinpäin.

Suomessahan on kirjesalaisuus. Se sisältää käsittääkseni sen, ettei vastaanottaja voi julkaista kokonaista kirjettä julkisesti. Osien julkaiseminen on käsittääkseni sallittua, samoin kuin vaikka koko kirjeen referoiminen. Koskeeko kirjesalaisuus myös julkisesti esille asetettua nimetöntä panettelukirjettä? Voisiko panettelun kohteeksi joutunut henkilö julkaista kirjeen netissä?

– Heljä Pelkonen-Niva

Ennen nimellä kirjesalaisuus kutsuttu viestintäsalaisuus kieltää oikeudettomasti avaamasta tai muuten lukemasta toiselle tarkoitettua viestiä.

Viestintäsalaisuus siis tarkoittaa, ettei saa avata muiden kirjeitä tai muita viestejä eikä hakkeroida muiden sähköposteja. Salaisuus suojaa vain suojattuja viestejä. Jos kirje on jätetty pöydälle lojumaan tai jäänyt auki vartioimattoman tietokoneen ruudulle, salaisuus ei suojaa sitä.

Kuvaamasi panettelukirje oli asetettu julkisesti esille, eli sillä ei ole viestintäsalaisuuden suojaa. Ja vaikka olisikin, ei viestintäsalaisuus estä kirjeen vastaanottajaa julkaisemasta saamaansa viestiä.

Silti julkaisukysymys ei ole ihan yksiselitteinen, varoittaa tikkaremmin juristi.

Ensinnäkin kannattaa varoa, ettei syyllisty vahingossa kunnianloukkaukseen. Omaa kunniaansa ei voi loukata, mutta jos kirje herjaa ketään kolmatta osapuolta, voi kirjeen julkaisija syyllistyä kunnianloukkaukseen siinä missä kirjoittajakin.

Toisekseen myös panettelijalla on oikeus yksityisyyteen. Jos panettelukirjeen kirjoittaja on tunnistettavissa ja hän kertoo omasta elämästään jotain arkaluontoista, voisi julkaisija syyllistyä yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen. Mutta tietysti tilanteessa, jossa panettelukirje on jo julki, riski lienee aika pieni.

Kolmas kysymys on kirjeen tekijänoikeus. Jos panettelukirje olisi siinä määrin omaperäinen ja itsenäinen, että se laskettaisiin teokseksi, olisi kirjoittajalla siihen tekijänoikeus. Silloin julkaisija voisi loukata kirjoittajan tekijänoikeuksia. Eli siis: viestintäsalaisuutta et kirjeen julkaisemalla voi rikkoa, mutta ehkä silti viisaampaa voisi olla laittamatta sitä julki.

Mitä liimaa ilmastoaktivistit käyttävät liimatakseen itsensä seiniin ja muihin rakenteisiin? Miten liimattu ihminen poistetaan?

– SK

Taideteoksiin itseään liimaillut Just Stop Oil -ryhmittymä on kertonut käyttävänsä syanoakrylaattia eli niin kutsuttua superliimaa. Se kuivuu erittäin nopeasti ja muodostaa kovan sidoksen kohtuullisen vähäisin ihovaurioin.

Liimaus on sen verran kova, että ruumiinosan kursailematon irti repäisy vaikkapa asvaltista on aiheuttanut aktivisteille merkittäviäkin ihovammoja. Usein tarvitaan virkavaltaa irrottamaan aktivistit, mikä vie aikansa ja maksimoi tempauksen huomion.

Itse irrottaminen hoituu helposti rasvaa liuottavalla asetonilla eli kynsilakanpoistoaineella. Sitä on käyttänyt myös Suomen poliisi. Poliisin tiedossa on, että asetoni saattaa aiheuttaa ihon kuivumista, mutta erityisiä varokeinoja liimattujen ihmisten irrottamiseen ei liity.

Jos VR:n käytössä oleva kalusto laitetaan peräkkäin, mihin asti juna yltää Helsingin rautatieasemalta?

– Junamies

VR:llä on henkilöjunia yhteensä 17 kilometrin ja 585 metrin verran. Se sisältää kolmenlaisia sähkövetureita, yksi- ja kaksikerrosvaunuja sekä autovaunuja. Eniten on 26,4 metriä pitkiä kaksikerrosvaunuja, yhteensä 296 kappaletta. Ne ovat noin puolet koko vaunuletkasta.

Helsingin päärautatieasemalta mitaten junia riittää Lahden oikoradan suuntaan Vantaalle, suunnilleen Hiekkaharjun aseman ja lentoradan haarautuman väliin asti. Turun suuntaan junaa riittää Kauniaisiin ja lähes sieltä ulos eli melko täsmälleen Koivuhovin aseman kohdille.