Torsti tietää | Kumpi tuottaa enemmän lämpöä: 1 000 watin irtolämpöpatteri vai 1 000 watin leivinuuni?

Tällä palstalla Torsti ja hänen tikkaremminsä vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Eikö vastaus tyydytä? Tai onko oma kysymys mielessä? Lähetä postia Torstille: hs.torsti@hs.fi.

Terve taas, lukijat, tässä Torsti.

Mennään tällä kertaa suoraan kysymyksiin:

HS 50 vuotta sitten -palstalla oli sunnuntaina 1. syyskuuta 2022 lyhyt maininta 20–74-vuotiaiden helsinkiläisten lakisääteisestä pienoiskuvauksesta: ”20–74 -vuotiaiden helsinkiläisten lakisääteinen pienoiskuvaus alkaa maanantaina. Kuvausvuorossa ovat nyt Malmin, Pihlajamäen, Puistolan, Puotilan, Kulosaaren, Herttoniemen, Roihuvuoren, Vuosaaren, Kontulan ja Laajasalon asukkaat.Kuvausajat ilmenevät erikseen koteihin jaettavasta pienoiskuvauskutsusta.” Mikä on ollut asian tarkoitus ja tausta? Onko tämä koskenut vain helsinkiläisiä, vai onko tätä pienoiskuvausta harjoitettu yleisesti koko valtakunnankin tasolla vai esimerkiksi vain suurimmissa kaupungeissa?

– Viskaali

Pienoiskuvaukset eli tarkemmin sanottuna pienoiskeuhkoröntgenkuvaukset olivat tapa seuloa väestöstä tuberkuloosia sairastavia.

Viime vuosisadalla tuberkuloosi oli merkittävä kansansairaus: 1930-luvulla suomalaisia kuoli vuodessa tuberkuloosiin liki 9 000. Tuberkuloosin diagnosoiminen oli kuitenkin vaikeaa, sillä tauti saattoi levitä keuhkoissa pitkään ennen oireiden ilmenemistä. Samalla oireeton kantaja saattoi tartuttaa muita.

Apua saatiin keuhkoröntgenistä. Sen avulla on helppo havaita tuberkuloosin keuhkoissa aiheuttamat muutokset. Sotien jälkeen, vuonna 1949, säädettiin laki tuberkuloosiseulonnoista. Sen jälkeen kaikista yli 15-vuotiaista otettiin keuhkoröntgenkuvat kolmen vuoden välein.

Kuvaukset tehtiin liikuteltavalla kalustolla, joka siis kiersi syyskuussa 1972 Helsingin kaupunginosia. Seulonnassa kuvattiin keuhkot kokonaan, mutta valmiit kuvat kehitettiin pieninä, alle postikortin kokoisina. Siitä nimi pienoiskuvaus.

Seulonta oli tärkeä keino tuberkuloosin vähentämisessä. 1980-luvulle tultaessa tauti oli käynyt niin harvinaiseksi, että seulontoja harvennettiin. Vuonna 1989 ne lopetettiin kokonaan. Taustalla vaikutti myös kasvanut ymmärrys röntgensäteiden vaarallisuudesta.

Nyt pitäisi säästää sähköä, mutta samaan aikaan huoneiden lämpötila olisi pidettävä asuttavana. Jäinkin pohtimaan sitä, kumpi tuottaa enemmän lämpöä: 1 000 watin irtolämpöpatteri vai 1 000 watin leivinuuni? Entä miten vertautuisivat 100 watin televisio ja katossa 400 watin lamput 500 watin tehoiseen lämpöpatteriin?

– H Moilanen

Puhtaan matemaattisesti laskettuna 1 000 watin uuni ja sähköpatteri tuottavat yhtä paljon lämpöä samalla sähkönkulutuksella.

Arjessa uuni ei kuitenkaan ole mitenkään optimaalinen lämmityslaite: se nostaa helposti huoneen lämpötilan hetkeksi toivottua korkeammalle, mikä tuhlaa energiaa. Eikä uunia yleensä myöskään asemoida huoneessa niin, että se säteilisi lämpöä tasaisesti huonetilaan.

Hehkulampuilla ja telkkarilla lämmittämisellä törmää samaan ongelmaan. Vaikka 100 watin hehkulampun kuluttamasta sähköstä jopa 99 prosenttia muuttuu lämmöksi, lämmittää lamppu usein lähinnä kattoa ja televisio vastaavasti seinää takanaan. Harva halunnee tilannetta, jossa huoneen lattia on kylmä mutta katto lämmin.

Uskonnollisista kirjoituksista muistan profetian savijaloilla seisovasta jättiläisestä. Jos sen piti ennustaa jotain, niin mitä se ennusti? Vaikkei pitäisi nuolaista ennen kuin tipahtaa, niin ennustus saattaa olla ajankohtainen.

– Ateisti

Savijaloilla seisova jättiläinen tai oikeammin patsas esiintyy Vanhaan testamenttiin kuuluvassa Danielin kirjassa. Siinä profeetta Daniel tulkitsee Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin unta. Unessa kuningas näki korkean patsaan.

Se patsas oli tällainen: pää puhdasta kultaa, rinta ja käsivarret hopeaa, vatsa ja reidet pronssia, sääret rautaa, jalat osaksi rautaa, osaksi savea.

Danielin tulkinnan mukaan uni kertoi nykyisistä ja tulevista valtakunnista. Unessa patsas romahti, kun suuri kivi murskasi sen heikot jalat, mikä puolestaan tarkoitti valtakuntien sortumista. Lopulta patsaan murskanneesta kivestä kasvoi vuori, joka tarkoitti tulevaa Jumalan valtakuntaa.

Danielin mukaan kultainen pää viittasi Nebukadnessarin omaan valtakuntaan Babyloniaan, mutta kirjassa ei suoraan sanota, mitä muita valtakuntia ennustus koskee.

Tämä on luonut halua sovittaa ennustukseen milloin mitäkin kartalta löytyviä valtakuntia. Useimpien modernien tulkintojen mukaan ennustuksen kohteet löytyvät ajalta ennen ajanlaskun alkua.

Hopeisen rinnan ajatellaan viittaavan nykyisen Iranin alueella sijainneeseen Meediaan ja pronssisen alavartalon Persiaan. Savirautaseoksesta koostuvat jalat viittaavat Aleksanteri Suuren valtakuntaan, joka jakautui sittemmin Syyriaa hallinneeseen Seleukidien hallitsijasukuun sekä Egyptin alueella sijainneeseen Ptolemaiosten valtakuntaan.

Ennustus näiden kuningaskuntien sortumisesta oli siinä mielessä turvallinen, että Danielin kirja on kirjoitettu yli sata vuotta kuvattujen tapahtumien jälkeen, noin vuosina 200–165 eaa. aikana. Niinpä Daniel ennustaa tapahtumia, jotka olivat kirjoittajilla jo tiedossa. Kyseessä onkin eräänlainen vertauskuvallinen historiankirjoitus.