Tuleeko suomesta pelkkä puhe­kieli, kun eliitti käyttää englantia töissään, kysyy tiede­ministeri Petri Honkonen

Honkonen pitää englannin kielen asemaa Suomessa liian vahvana. Synkkänä ajan merkkinä Honkonen pitää helsinkiläisen kauppakeskuksen nimeä.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) on huolissaan suomen kielen asemasta.

Honkonen katsoo, että suomen kieli ”uhkaa hävitä tietyiltä yhteiskunnan osa-alueilta kokonaan englannin kielen käytön vuoksi”.

– Tämä on tullut vastaan ennen kaikkea tiede- ja korkeakoulumaailmassa. Aalto-yliopistossa tehdään jo 90 prosenttia diplomitöistä englanniksi, Honkonen mainitsee.

Honkonen pitää perusongelmana sitä, että korkeakoulujen rahoitusjärjestelmä palkitsee englanninkielisestä tutkimuksesta.

– Tutkija julkaisee artikkelin vaikka Oolannin sodasta tai sotahistorian tutkija Raatteen tien tapahtumista, niin jotta hän saa sen julkaistua kansainvälisessä tieteellisessä kokoelmassa, hänen kannattaa julkaista se englanniksi, rahoitusmalli palkitsee siitä. Siinähän ei ole mitään järkeä.

Honkonen, joka on taustaltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja, pelkää kehityksen johtavan siihen, että syntyy eliitti, joka käyttää pääasiallisena työkielenään englantia ja suomen kieli jää ”kyökkikieleksi, puhekieleksi”.

– Tässä mennään pahasti ajassa taaksepäin sille ajalle, jolloin suomi ei ollut sivistyksen kieli. Voidaan mennä siihen, että tietty eliitti osaa puhua hyvää suomen kieltä, jota edellytetään vaikka valtion viroissa, ja isommalla osalla ei riitä suomen kielen taito julkisiin tehtäviin.

Honkosen mukaan esimerkiksi Hollannissa ja Norjassa on havahduttu samaan ongelmaan.

– Hollannissa väitöskirjan yhteyteen vaaditaan hollanninkielinen sisältöreferaatti. Voisi hyvin vaatia, että englanniksi julkaistavissa tutkimuksissa edellytettäisiin suomenkielistä tiivistelmää.

– Norjassa ulkomailta tuleva tutkija saa käyttää tietyn osan päivästä norjan kielen opiskeluun. Meillä ihmetellään, etteivät ulkomaankieliset asiantuntijat työllisty kovin hyvin. Yksi syy on se, ettei heiltä edellytetä riittävää suomen kielen opiskelua.

Honkonen huomauttaa, että yksi hyvä esimerkki löytyy jo: ammattikorkeakoulujen stipendimallissa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat voivat saada hyvitystä lukukausimaksuista, jos he opiskelevat suomea.

– Mitä enemmän he osaavat suomea, sitä varmemmin he sitoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja jäävät tänne. Meillä on ongelmana se, että ajatellaan, että kansainvälisyys on automaattisesti englanninkielisyyttä, eikä edellytetä Suomeen tulevilta suomen kielen opiskelua.

Honkonen myöntää, että häneltäkin lipsahtaa välillä anglismi, englannin kielestä lainattu sana tai sanonta.

– Enemmän olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla englannin kieli valtaa alaa julkisessa tilassa, Mall of Tripla ja kaikki nämä, se on todella synkkä piirre. En hahmota, miksi Suomessa nimetään kauppakeskus englannin kielellä.

Mikä on suomen kielen kaunein sana?

– Joku sanoi joskus, että suomen kielen kaunein sana on viheliäinen. Se on ikävä, kielteinen sana, vähän kuin vihulainen, mutta sointuu kivasti suussa.