Aivoinfarktiin sairastunut ei välttämättä itse tunnista oireitaan. Joskus taas oireet eivät näy päällepäin lainkaan.
Katarina Pimiä
Aivoinfarktin tyypillisiin oireisiin kuuluvat suupielen roikkuminen, puhevaikeudet, häiriöt näössä tai tasapainossa – sekä halvausoireet.
Halvausoireet ilmenevät usein toispuoleisena käden tai jalan voimattomuutena tai tunnottomuutena.
Käypä hoito -suositus muistuttaa, että vaikka oireet olisivat silminnähtäviä, sairastunut itse ei välttämättä tunnista niitä.
Jos epäilet jonkun saanen aivoinfarktin, pyydä häntä:
■ Nostamaan käsivarsia (onko toinen käsi heikompi?)
■ Toistamaan yksinkertainen lause (onko puhuminen vaikeaa tai epäselvää?)
■ Hymyilemään (roikkuuko toinen suupieli, jääkö hymy toispuoleiseksi?)
Mikäli jokin näistä ei onnistu, sairaalan päivystykseen on hakeuduttava välittömästi. Muista myös merkitä ylös kellonaika, jolloin oireet ilmaantuivat.
Toimi nopeasti
■ Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen.
■ Oireet kehittyvät nopeasti huippuunsa muutamissa minuuteissa tai harvemmin tunneissa.
■ Jos epäilet aivoinfarktia, soita heti hätänumeroon 112, sillä nopea hoitoon pääseminen on erittäin tärkeää.
Lähde: Aivoinfarktin Käypä hoito -suositus
Kaikki oireet eivät näy päällepäin
Joskus aivoinfarktin ulospäin näkyviä oireita on vain vähän.
Ulkopuolinenkin huomaa sen, jos suupieli roikkuu tai käsi ei nouse – mutta sen sijaan sitä ei voi tietää, jos toinen ei näe kunnolla.
”
On olemassa muitakin oireita kuin ne kaikista tavallisimmat.
Aivoliiton asiantuntijalääkäri, neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen muistutti aiemmassa jutussamme, että myös harvinaisiin oireisiin tulisi kiinnittää huomiota.
– On olemassa muitakin oireita kuin ne kaikista tavallisimmat, hän sanoi.
Tällaisia ovat harvinaiset oireet
Yleensä infarktioireet tulevat nopeasti, mutta sekin on mahdollista, että niiden kehittyminen kestää muutamia tunteja.
Jos oireet tulevat portaittain, aivoinfarktia on hankala heti tunnistaa.
Yksi harvinainen oire on puheen yhtäkkinen hidastuminen. Sanat menevät oikein, mutta tulevat hyvin hitaasti. Kuva: Colourbox
Lääkärin mukaan ensin voi esimerkiksi tuntua kihelmöintiä, näkeminen alkaa muuttua epäselväksi ja käteen voi tulla kömpelyyttä.
– Pääkin voi särkeä. Päänsärky ei yleensä liity aivoinfarktiin, mutta etenkin aivojen takaosien infarkteissa on sitäkin, hän huomautti.
”
Harvinainen aivoperäinen näköoire on se, että maailma kääntyy ylösalaisin. Tai kaikki näkyy pikseleinä.
Aivoinfarktissa on tavallista, että näkeminen muuttuu rajoittuneeksi, eli näkökenttään tulee puutoksia.
Näkökentän pikselöityminen on migreenin auraoire, mutta se voi olla myös aivoinfarktin harvinainen oire.
– Harvinainen aivoperäinen näköoire on se, että maailma kääntyy ylösalaisin. Tai kaikki näkyy pikseleinä, Koskinen kertoi.
Samoin harvemmin ilmaantuva oire on puheen yhtäkkinen hidastuminen. Sairastuneella saattaa olla suuria vaikeuksia tuottaa sanoja, vaikka sanat sinänsä ovat merkitykseltään oikeita, eikä puhe ole epäselvää tai sammaltavaa.
– Jos ei tunne ihmistä entuudestaan, voi luulla hänen puhuvan tavallisestikin yhtä hitaasti, Koskinen kuvaili.
Usein aivoinfarktissa suupieli alkaa roikkua, mutta vaikka näin ei tapahtuisi, nieleminen voi hankaloitua.
Ainoa oire voikin olla nielemiskyvyn katoaminen: jos juo jotakin, juoma ei mene alas, tai se valuu keuhkoihin ja alkaa yskittää.
Aivoinfarktin harvinaiset merkit
■ Aivoinfarktin oireet kehittyvät joskus vasta tuntien kuluessa eivätkä minuuteissa, kuten tavallisimmin aivoinfarktissa.
■ Kaikki näkyy pikselöitynä tai ylösalaisin.
■ Puhuminen hidastuu.
■ Havainnoimishäiriö. Ihminen esimerkiksi ei enää väistele esineitä vaan törmäilee niihin.
■ Nielemiskyky katoaa.
■ Päänsärky.
■ Aivoinfarkti voi tulla myös alle 40-vuotiaana.
Lähde: Aivoliiton neurologi, TAYSin neurologian poliklinikan apulaisylilääkäri Mika Koskinen.
