Tutkimuksessa selvitettiin, miten aineellisen puutteen kokemukset vaihtelivat eri ihmisryhmissä vuosien 2013−2015, 2018 ja 2020 aikana. Tutkimuksessa selvitettiin kokemuksia työssä käyvien, osa-aikaisesti työssä käyvien sekä osa-aikaiseläkeläisten, opiskelijoiden, työttömien, työkyvyttömien ja eläkeläisten keskuudessa.
Yleisintä aineellinen puute oli työttömillä ja työkyvyttömillä, harvinaisinta eläkeikäisillä ja kokoaikatyössä olevilla.
Työttömien ja työkyvyttömien terveysongelmat olivat yleisempiä ja siten myös lääkkeiden ja terveydenhuollon tarve oli korkeampi. Todennäköisesti moni näissä ryhmissä altistui omavastuukorotusten ja sosiaalietuuksien leikkausten vaikutuksille samanaikaisesti, tutkimus kertoo.
Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella toteutettiin useita säästötoimenpiteitä. Erityisesti ne kohdistuivat terveydenhuollon maksuihin ja sosiaalietuuksiin.
Julkisen terveydenhuollon ja yksityisen hoidon, terveydenhuollon matkojen, sekä lääkkeiden omavastuita ja asiakasmaksuja korotettiin. Aiemmassa selvityksessä ilmeni, että lakimuutokset heikensivät perusturvan tasoa erityisesti työttömillä, muun muassa aktiivimallin myötä.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämiä väestökyselyitä. Tilastomenetelmänä käytettiin multinomiaalista logistista regressiota.
Poikkileikkausasetelmaan perustuva tutkimus ei voi todentaa syy-seuraussuhdetta politiikkatoimien ja aineellisen puutteen kokemusten muutosten välillä, mutta tulokset täydentävät kuitenkin rekisteritutkimuksiin perustuvaa tietoa tuomalla esiin ihmisten omia kokemuksia.
