Turkin ja Syyrian järistys | Turkin ja Syyrian maanjäristyksen kuolonuhreja jo yli 6 000

Yli 6 000 ihmistä on kuollut Turkissa ja Syyriassa maanjäristyksessä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan julisti tiistaina Turkin järistysalueelle kolmen kuukauden poikkeustilan.

Varhain maanantaiaamuna Kaakkois-Turkissa tapahtui voimakas maanjäristys, jonka voimakkuudeksi kerrottiin 7,8. Maanantaina havaittiin myös toinen maanjäristys, jonka voimakkuudeksi kerrottiin 7,6.

Järistyksen takia tuhansia rakennuksia on romahtanut niin Turkissa kuin Syyriassakin.

Tiistai-iltana järistyksen kuolonuhrien määrä oli noussut yli 6 200:aan. Viranomaistietojen mukaan kuolonuhreista yli 4 500 on Turkissa ja noin 1 700 Syyriassa, raportoi Reuters. Uhrimäärien ennustetaan vielä nousevan.

Loukkaantuneita oli Turkissa tiistaiaamuun mennessä yli 20 400 ja Syyriassa noin 1 500.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin mukaan maanjäristys on vaikuttanut 13 miljoonan turkkilaisen elämään. Turkissa on 85 miljoonaa asukasta.

HS kokosi yhteen, mitä järistysten seurauksista tiedetään tällä hetkellä.

Millaiset mahdollisuudet eloonjääneiden löytämiselle on?

Kuuden aikaan aamulla Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi asiantuntija­haastatteluihin nojaten, että seuraavat 24 tuntia ovat elintärkeitä selviytyjien löytämiselle. Kahden vuorokauden jälkeen mahdollisuudet selvinneiden löytämiseen heikkenevät huomattavasti.

Tiistaihin mennessä 8 000 ihmistä oli saatu pelastettua raunioiden ja rojun seasta, kertoi uutistoimisto AP:n mukaan Turkin varapresidentti Fuat Oktay. Noin 38 000 ihmistä on Oktayn mukaan hakenut turvaa julkisista suojista ja hotelleista, sekä ostoskeskuksista, stadioneilta, moskeijoista ja yhteisökeskuksista.

”Aikaikkuna ihmisten löytämiselle esimerkiksi rakennuksen raunioista on suhteellisen lyhyt”, sanoo HS:n haastattelema ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Niklas Saxen.

Lue lisää: Maan­järistys iski poliittisesti moni­mutkaiselle alueelle, mikä vaikeuttaa avustustöitä – ”On aktiivista konfliktia ja monta eri toimijaa”

Maailman terveysjärjestö (WHO) varoitti uutistoimisto AFP:n mukaan, että uhrimäärät voivat kasvaa jopa kahdeksankertaisiksi.

”Näemme valitettavasti aina maanjäristysten kohdalla, että tiedot kuolleiden ja loukkaantuneiden määristä kasvavat nopeasti viikon sisällä”, WHO:n edustaja Catherine Smallwood sanoi.

Järistyksen ajankohta on lisännyt uhrien määrää. Se tapahtui aamuyöllä, kun ihmiset olivat nukkumassa. Myös heikko rakennuskanta on monin paikoin vaikuttanut siihen, kuinka paljon rakennuksia on romahtanut.

Miten pelastustyöt etenevät?

Pelastustöitä ovat hidastaneet muun muassa teiden ja muun infrastruktuurin kärsimät mittavat vahingot, jotka ovat hidastaneet myös kotinsa menettäneiden auttamista.

Tiistaina Turkin presidentti Erdoğan julisti kymmeneen Etelä-Turkin maakuntaan, jotka kokivat pahimpia vaurioita maanjäristyksen vuoksi, kolmen kuukauden poikkeustilan. Julistuksen tarkoitus on vahvistaa pelastusoperaatioita.

Poikkeustilan julistaminen antaa Turkin hallinnolle laajemmat valtuudet säätää uusia lakeja ja rajoittaa tiettyjä oikeuksia, kertoo uutistoimisto Reuters. Poikkeustilan on määrä päättyä 14. toukokuuta ennen Turkin parlamentti- ja presidentin­vaaleja. Viimeksi maahan on julistettu poikkeustila vuonna 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.

”Olemme päättäneet määrätä poikkeustilan, jotta operaatioita voidaan toteuttaa nopeasti”, sanoi Erdoğan.

Turkkiin on myös julistettu seitsemän päivän suruaika maanjäristyksen vuoksi. Lisäksi kaikki koulut on CNN Türk -televisiokanavan mukaan suljettu 13. helmikuuta saakka.

Uutistoimisto Reutersin mukaan WHO on erityisen huolestunut alueista, joihin ei ole saatu yhteyttä järistyksen jälkeen.

Uutistoimisto AP:n mukaan kymmenettuhannet ihmiset viettivät yön kylmässä säässä ja hakeutuivat suojaan muun muassa moskeijoihin ja ostoskeskuksiin. BBC:n toimittaja kertoi, että esimerkiksi Turkin Osmaniyessa ihmiset eivät uskaltaneet varhain tiistaiyönä palata koteihinsa. Kaupungissa pelastustöitä on hankaloittanut rankka vesisade.

Myös jälkijäristykset ovat vaarantaneet pelastustöiden turvallisuutta, kertoo CNN.

Yhdysvaltain geologinen tutkimuskeskus oli tiistaiaamuun mennessä mitannut alueella ainakin sata jälkijäristystä, jotka ovat olleet voimakkuudeltaan 4 tai yli. Vaikka jälki­järistysten voimakkuus yleensä pienenee ajan kuluessa, voimakkuudeltaan yli 5–6 järistykset ovat edelleen mahdollisia.

Ovatko järistyksessä kärsineet alueet saamassa lisäapua?

Lukuisat maat, Suomi mukaan lukien, ovat ilmoittaneet valmistelevansa avun lähettämistä Turkkiin.

Sisäministeriön mukaan Suomi lähettää Turkkiin asiantuntija-apua, joka tukee pelastustöissä ja avustustehtävissä. Asiantuntijat lähetetään EU:n pelastuspalvelu­mekanismin kautta.

Suomessa selvitetään sisäministeriön mukaan myös muun avun, kuten mahdollisen materiaaliavun, lähettämistä Turkkiin ja Syyriaan.

Lue lisää: Suomi lähettää Turkkiin asian­tuntijoita, myös materiaali­avun lähettämistä kartoitetaan

Myös Ukraina on ulkoministeri Dmytro Kuleban mukaan valmis lähettämään kymmeniä pelastustyöntekijöitä Turkkiin. Naton mobilisoimasta tuesta Turkille kertoi puolestaan sotilasliiton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Turkin presidentti Erdoğanin mukaan 70 maata on tarjonnut apuaan etsintä- ja pelastustöissä.

YK:n pääsihteerin António Guterresin tiedottaja Stéphane Dujarric kertoi, että YK pyrkii auttamaan muun muassa Luoteis-Syyriassa olevia pakolaisia. Alueella on noin 2,7 miljoonaa syyrialaispakolaista.

Tiistaina YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston (OCHA) tiedottaja Madevi Sun-Suon kertoi, että aputoimitukset Turkista Luoteis-Syyriaan on toistaiseksi keskeytetty maanjäristyksen tuhojen vuoksi. YK on koordinoinut rajan yli kulkevaa avustusta vuodesta 2014 saakka, mutta Sun-Suonin mukaan on epäselvää, milloin apu saadaan uudelleen kulkemaan.

”Jotkut tiet ovat rikki, joillekin ei pääse. Ratkottavissa on logistisia ongelmia. Harkitsemme kaikkia tapoja, joilla apua saadaan sitä tarvitseville”, hän kertoo.

Yksi vaihtoehto olisi toimittaa apu Syyrian hallinnon alueiden ja sisällissodan etulinjojen läpi. Presidentti Bašar al-Assad on pitkään vaatinut, että humanitaarista apua toimitettaisiin Damaskoksen kautta Turkin sijasta.

Syyriaan suuntavan avun pääsemistä perille hankaloittaa maassa edelleen käynnissä oleva sisällissota, huomautti myös The Washington Post. Lisähaasteita avun organisointiin tuo se, että järistysalueella on useita viranomais­tahoja ja alueelliset tilanteet eroavat toisistaan.

”On huomattavasti haastavampaa toimia alueilla, joilla on aktiivista konfliktia ja montaa eri toimijaa. Se vaatii turvallisuutta, koordinointia ja pääsyä alueille”, sanoo Niklas Saxen.

Sodan vuoksi monilla länsimailla on heikot tai olemattomat diplomaattiset suhteet presidentti al-Assadin hallintoon. Toisaalta avun lähetysvalmiudesta Syyriaan ovat ilmoittaneet muun muassa Kiina, Iran, Irak, Venäjä ja Israel.

Mitä vaurioista tiedetään?

Iskenderunin satama eteläisessä Turkissa Hatayn maakunnassa on kärsinyt pahoja vaurioita järistyksen vuoksi.

Reutersin mukaan satamassa oli tiistaina tulessa satoja kontteja, ja rahtialuksia on jouduttu ohjaamaan muihin satamiin. Sammutustöitä vaikeuttavat kaatuneet kontit, joiden vuoksi pelastuslaitoksen on ollut vaikea päästä paikalle.

Turkin puolustusministeriö tiedotti tiistai-illalla, että satamapalo oli saatu sammutettua armeijan helikopterien ja koneiden avulla, raportoi Reuters.

Maailman suurin rahtilaivavarustamo AP Møller-Mærsk sanoi logistiikka- ja kuljetusinfrastruktuurin järistysalueella, mukaan lukien Iskenderunissa, vaurioituneen merkittävästi. Yhtiön mukaan sataman toiminnot on toistaiseksi keskeytetty.

Uutistoimisto AFP:n mukaan palo alkoi maanantaina kello 17 paikallista aikaa kun yksi kontti kaatui. Reutersin lähteen mukaan tulipalon aiheuttamien lieskojen ja savun perusteella palo todennäköisesti alkoi kontista, jossa kuljetettiin helposti syttyvää teollisuusöljyä.

Yhteensä Hatayssa on tuhoutunut ainakin 1 200 rakennusta ja kuollut Turkin varapresidentti Oktayn mukaan yli 870 ihmistä.