Turkki on vaatinut Suomea ja Ruotsia ottamaan kiinni ja palauttamaan Turkkiin kymmeniä kurdeja.
PKK:n kannattajat osoittavat mieltään Turkin johtajaa Erdogania vastaan Södermalmilla Tukholmassa 2016. Kuva: Fredrik Sandberg / TT
Matilda Jokinen HS, Johannes Pulkkinen HS, STT
Ruotsi palautti Turkkiin kurdimiehen, jonka Turkki on tuominnut kuudeksi vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi vankilaan terroristijärjestön jäsenyydestä. Mies haki Ruotsista turvapaikkaa vuonna 2015, mutta sai kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Ruotsin maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard vahvisti tapauksen Ruotsin yleisradio SVT:n uutisille, ja sanoi, että kyse on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen henkilön palautuksesta.
”Hallituksella ei ole roolia prosessissa, johon turvapaikkahakemusten käsittely kuuluu. Se tarkoittaa, että hallitus tai yksittäinen ministeri ei voi puuttua tai vaikuttaa vastuullisiin viranomaisiin tai tuomioistuimiin yksittäisten tapausten käsittelyssä”, Stenergard sanoi.
Turkin oikeuden mukaan mies on PKK:n ja KCK:n eli Kurdistanin työväenpuolueen ja Kurdistanin yhteisöjen liiton jäsen. Asiasta uutisoi Turkin valtiollinen uutistoimisto Anadolu Ajansı. Palautuksen on vahvistanut ruotsalaislehti Svenska Dagbladetille miehen entinen julkinen avustaja.
Median mukaan mies vietiin ensin Ruotsissa säilöönottokeskukseen Mölndalissa. Perjantaiyönä hänen lentonsa saapui Tukholmasta Istanbuliin.
Myöhemmin lauantaina Demirören-uutistoimisto kertoi, että mies on vangittu Turkissa. Turkin mukaan PKK:hon kuuluva mies on suljettu vankilaan Istanbulissa.
Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia jarruttava Turkki on vaatinut Suomea ja Ruotsia ottamaan kiinni ja palauttamaan Turkkiin kymmeniä kurdeja, jotka ovat toimineet terroristiseksi järjestöksi luokitellussa kurdipuolue PKK:ssa.
Turkkilaislehti Hürriet julkaisi kesällä listan henkilöistä, joita Turkki vaati palautettaviksi. Listalla oli 12 ihmistä Suomesta ja 33 Ruotsista.
Nyt Turkkiin Ruotsista palautettu mies ei ole listalla.
Turkin vaatimista ihmisistä suurin osa on terroristiliikkeiden, kuten PKK:n ja Gülen-liikkeen, jäseniä. Joukossa on myös joitain muista rikoksista, kuten presidentin loukkaamisesta, murhasta tai huumausainerikoksesta, tuomittuja.
Turkin presidentti residentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi kesällä, että Ruotsi on luvannut luovuttaa jopa 73 henkilöä, joita Turkki syyttää terrorismirikoksista. Erdoğan lisäsi, että ”kolme tai neljä” näistä henkilöistä on jo luovutettu.
Asiasta uutisoi kesällä ruotsalaislehti Expressen. Ruotsin sisä- ja oikeusministeri Morgan Johansson vahvisti tiedottajansa välityksellä tiedon kolmen ihmisen luovuttamisesta Turkille.
Tiedottajan mukaan luovutuspäätökset oli kuitenkin tehty jo ennen kuin Ruotsi haki sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Ruotsi oli antanut kyseiset kolme luovutuspäätöstä vuosien 2019 ja 2022 välillä.
Elokuussa uutisoitiin Ruotsin ensimmäisestä Nato-prosessin aikana tekemästä palautuspäätöksestä. Ruotsi päätti luovuttaa Turkkiin 35-vuotiaan miehen, jonka Turkin korkein oikeus oli tuominnut vuosina 2013 ja 2016 yhteensä 14 vuoden vankeuteen pankki- ja luottokorttien väärinkäyttörikoksista.
Ruotsin oikeusministeri Johansson kommentoi luovutuspäätöstä elokuussa SVT Nyheterille kutsuen sitä ”normaaliksi rutiiniasiaksi”.
Suomessa ja Ruotsissa asuvat kurdit ovat ilmaisseet huolensa Turkin vaatimuksista. Esimerkiksi toimittaja Hamza Yalcin on nimetty Turkin medioissa terroristiksi, joka kuuluu militanttiin vasemmistojärjestö THKP-C:hen.
Yalcin on kiistänyt kuuluvansa järjestöön.
Lue lisää: Ruotsissa asuva Hamza Yalcin nimettiin Turkissa terroristiksi: ”On vaikea luottaa Ruotsin hallitukseen”
Turkin oikeuslaitos jakaa tuomioita ajoin poliittisin perustein esimerkiksi toimittajille ja aktivisteille. Turkin vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeisissä puhdistuksissa Turkin johto erotti noin 4 000 tuomaria.
