Viime vuosina Turussa on ollut useita keskustelua herättäneitä rakennushankkeita. Kaupunginteatterin remonttia, funikulaaria ja Logomon siltaa seuraa nyt kauppatorin aurinkoenergiajärjestelmä.
Turun kauppatorin neljä vuotta kestänyt remontti valmistui tänä syksynä. Torin alle rakennettiin pysäköintiluola sekä aurinkoenergian keräysjärjestelmä, jonka avulla on tarkoitus lämmittää parkkihalli ja pitää kauppatorin pinta sulana talvella.
Rakennusalan ja talotekniikan asiantuntijat ovat Turussa koko rakennushankkeen ajan supisseet keskenään, että aurinkolämpöjärjestelmä ei tule toimimaan esitetyllä tavalla.
Monien mielestä Turkuun on tulossa taas yksi epäonninen rakennuskohde funikulaarin ja Logomon sillan jatkoksi.
Ei suurta luottoa
Useita kohteita kauppatorityömaalla tehneen Nero Lattialämmityksen toimitusjohtaja Jarkko Laivo sanoo, ettei ole uskonut aurinkoenergiajärjestelmään missään vaiheessa.
– Kyllä minä pidän sitä aivan humpuukina koko juttua.
Tekniikan tohtori ja diplomi-insinööri Simo A. Nurmi suunnittelee lämmitysjärjestelmiä. Hän on perehtynyt Turun hankkeeseen erityisen tarkasti.
Myös hän on sitä mieltä, että kauppatorin alle rakennettu aurinkoenergiajärjestelmä ei tule toimimaan niin kuin sitä on julkisuudessa esitelty.
– Esitetyillä faktoilla en kyllä näe, että se tulisi toteutumaan. Sellaisia energiamääriä ei tuosta järjestelmästä yksinkertaisesti irti saada.
Kauppatorin työmaalla suunnittelijana työskennellyt insinööri ei halua esiintyä nimellään. Hänen henkilöllisyytensä ja yrityksensä on Ylen tiedossa.
– En tiedä Turussa ensimmäistäkään talotekniikan ammattilaista, joka olisi sitä mieltä, että tämä aurinkoenergian kerääminen toimisi suunnitellusti.
Paljonko lämpöä saadaan talteen?
Aurinkoenergian keräysjärjestelmän suunnitteli turkulainen NollaE.
Torikivetysten pinnan alle sijoitettu putkisto kerää kesällä talteen auringon lämpöenergian. Savimaahan työnnetyt paalut kuljettavat lämmön maanalaiseen lämpövarastoon 50 metrin syvyyteen.
Työ- ja elinkeinoministeriö katsoi Turun aurinkolämpöjärjestelmän niin merkittäväksi, että myönsi sille 1,3 miljoonaa euroa energiatukea (siirryt toiseen palveluun).
Kiistanalainen asia maailman suurimmaksi aurinkolämpövarastoksi kutsutussa järjestelmässä on se, paljonko aurinkoenergiaa pystytään kesän aikana lataamaan.
NollaE:n mukaan määrä on 11,2 gigawattituntia.
Yle pyysi suunnittelutietoja nähtäväksi aurinkoenergian keräysjärjestelmää hallinnoivalta Tori Energialta.
– Suunnittelu ei ole julkista, eikä sitä näytetä. Siihen on tehty tuotekehitystä, jota on tarkoitus kaupallistaa laajemminkin, sanoo yhtiön johtaja Jari Pölönen.
NollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa sanoo, että laskelmat perustuvat tuntipohjaiseen simulointiin, jossa lämmön lataaminen on laskettu tunti tunnilta läpi.
– Siinä on huomioitu muun muassa auringon heijastumiset rakennuksista ja varjostukset.
Ylen haastattelemat insinöörit ja HögforsGST:n liiketoimintajohtaja Juha Virkki ovat päätyneet aivan eri lukuihin.
– Englantilainen aurinkoenergian talteenottoa koskeva tutkimus antaa osviittaa, mitä Turussa voitaisiin saada aurinkoenergiaa talteen, eli hieman yli 1 gigawattituntia, Virkki sanoo.
Englantilainen tutkimus koskee aurinkoenergian talteenottoa asfaltista (siirryt toiseen palveluun). Siinä hyötysuhteeksi saatiin neljä prosenttia. Simo A. Nurmi olettaa, että Turussa ei voida päästä sen parempaan tulokseen.
Nurmen mielestä NollaE:n laskelmat ovat teoreettisia, ja monelta osin pielessä.
Hänen mukaansa torialueen pinta-ala, josta aurinkoenergiaa kerätään, on ilmoitettu jopa puolet liian suureksi. Aurinkoenergian saaminen ilmoitetulla tavalla edellyttäisi Nurmen mukaan sitä, että aurinko paistaisi kuusi kuukautta 24 tuntia päivässä.
– Todellisuudessa aurinkoenergiaa sieltä voitaisiin saada talteen kymmenesosa siitä, mitä NollaE on ilmoittanut, eli noin 1 gigawattitunti.
Ketä kiinnostaa?
NollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa ihmettelee, kuinka jollain on aikaa yrittää todistaa heidän laskelmiaan vääriksi.
– Minusta se on lähinnä huvittavaa. Miksi ketään edes kiinnostaa se asia ylipäätään.
Turun Toriparkista ja Tori Energiasta vastaava Jari Pölönen uskoo, että NollaE:n tekemät laskelmat aurinkoenergian talteenotosta pitävät paikkansa.
– Me nähdään se muutaman vuoden kuluttua, minun mielestäni on turha spekuloida etukäteen.
Myös Turun kaupungin omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen pitää väittelyä aurinkoenergiajärjestelmän toiminnasta täysin turhana.
– Kesken järjestelmän käyttöönoton tämä on täysin turha keskustelu, ihan akateemista pohdintaa. Tätä keskustelua voidaan käydä vuoden päästä, kun on katsottu mikä varaustaso on.
Simo A. Nurmen mielestä asiasta nimenomaan pitää puhua nyt.
– Siihen on käytetty julkisia varoja, sekä valtio että Turun kaupunki. Kyllä minä näkisin, että asiasta on syytä keskustella.
Nurmi toivoo, että NollaE julkaisisi energiataselaskelmat, jotta järjestelmän toimivuus saataisiin selvitettyä.
Yle yritti saada myös VTT:ltä ja yliopistomaailmasta asiantuntijoita kertomaan oma mielipiteensä Turun aurinkolämmön keräysjärjestelmän toimivuudesta. Yksikään tutkija tai professori ei halunnut ottaa kantaa asiaan.
Päättäjillä pitkä vääntö
Vajaat kolme vuotta sitten Turun päättäjät kävivät kuukausien väännön, toteutetaanko kauppatorin liukkauden torjunta perinteiseen tapaan mekaanisesti, kaukolämmöllä vai ostetaanko sulanapito Tori Energialta.
Tori Energian aurinkolämpöön perustuva järjestelmä vei voiton. Kaupunki maksoi kertakorvauksena yli 4 miljoonaa euroa, päälle tulevat vuotuiset huolto-, energia- ja ylläpitokustannukset.
Päättäjille sulanapitojärjestelmää esiteltiin päästöttömänä vaihtoehtona, joka sopii Turun ilmastotavoitteisiin.
– Tämä on mahtava projekti ja tällaisia pitäisi olla enemmän, mutta tässä on ollut harhaanjohtavaa markkinointia. Puhtaasti aurinkoenergialla torin sulatus ei tule onnistumaan, sanoo HögforsGST:n liiketoimintajohtaja Juha Virkki.
Monet Ylen haastattelemat henkilöt sanovat yrittäneensä kertoa päättäjille, ettei aurinkoenergian kerääminen onnistu suunnitellulla tavalla, vaan joudutaan turvautumaan myös kaukolämpöön, jota tuotetaan pieneltä osin myös fossiilisilla polttoaineilla.
– Kyllä minä koitin omalta osaltani avittaa, että kannattaisi nyt tätä miettiä, sanoo Nero Lattialämmityksen toimitusjohtaja Jarkko Laivo.
Samanlaista viestiä päättäjille sanoo kertoneensa myös tekniikan tohtori Simo A. Nurmi.
– Itse olen yrittänyt viestiä viedä myöskin, että laitteisto ei tule toimimaan.
Varajärjestelmä pelaa
Turun kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää on vakuuttunut siitä, että aurinkolämmön keräysjärjestelmä tulee toimimaan.
– Tämä on hankkeena merkittävä. Jos se onnistuu, niin kuin uskotaan, niin tämähän tulee monistautumaan monin paikkoihin Turussa.
Tällä hetkellä kauppatorin sulanapito ja parkkihallin lämmitys toimivat aurinkokeräysjärjestelmän rinnalle luodun varajärjestelmän, eli kaukolämmön paluulämmön avulla.
Kaukolämmön toimittaa Turku Energia. Ylen tietojen mukaan myöskään Turku Energiassa ei uskota siihen, että aurinkoenergian kerääminen onnistuu suunnitellussa määrin, jolloin kaukolämmöstä voitaisiin luopua.
Aurinkoenergian lataaminen lämpöakkuun alkaa ensi kesänä. Tori Energian mukaan kaukolämpöä joudutaan käyttämään järjestelmän tukena vain lähivuosina.
– On arvioitu, että viiden vuoden aikana lämpöakku saadaan toimimaan maksimiteholla, sanoo Jari Pölönen.
Turun kannalta se, pysyykö kauppatori sulana kaukolämmön vai aurinkoenergian avulla, on lopulta yksi ja sama asia.
– Meille kaupunkina sillä ei ole merkitystä, koska se kustannus on sama, sanoo omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen.
Virtanen tosin lupaa, että kaupunki palaa asiaan myöhemmin.
– Tulemme ottamaan kantaa tähän todennäköisesti vuoden päästä, kun nähdään riittääkö se aurinkolämmön tuotanto.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella keskiviikkoon 30.11. kello 23:een asti.
Aiheesta aiemmin:
”Kuappatori” on pian taas kauppatori – palauta mieleen Turun tunteita kuohuttaneen ikuisuushankkeen monet mutkat
Toriparkki avautui autoilijoille Turun keskustassa – katso tallenne avajaisista
Turun toriparkki pyrkii olemaan edelläkävijä: pysäköintiluola tuottaa itse tarvitsemansa energian
