Vakavia väkivallantekoja, teräaseita ja katujengejä.

Helsingin poliisin rikostutkintayksikön johtajana perjantaina aloittava Markku Heinikari antoi Ylelle torstaina kovasanaisen haastattelun.

Jutun mukaan jopa alaikäisiä on mukana pääkaupunkiseudulle levittäytyneissä katujengeissä. Osalla jengeistä kynnys ampuma-aseen käyttämiseen on madaltunut.

Mistä tämä sitten kertoo?

Nuorisotutkimusseuran tutkijan Tomi Kiilakosken mukaan asiaa on hankala kommentoida, koska poliisin tiedot koskevat nykyhetkeä ja kuukausien takaisia asioita. Tutkijat puolestaan selvittävät useiden esimerkiksi yhteiskunnan muutoksia vuosien välillä.

– Tutkimuksen haaveihin ne tarttuvat myöhemmin. En pysty arvioimaan sen väitteen (jengiytymisen) todenperäisyyttä. Oletan tietysti, ettei se synny tyhjästä, Kiilakoski sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Helsingin poliisi on ilmaissut huolensa nuorisojengeistä. Mostphotos

Tiedot niukkoja

Tilastojen mukaan nuorten tekemät väkivaltarikokset ja rikokset ylipäänsä ovat pysyneet samana tai jopa vähentyneet viimeisen viiden vuoden aikana.

Jos ja kun tiedot pitävät paikkansa, nuorten korona-aika ainakin pääkaupunkiseudulla kuulostaa maallikon korvaan hälyttävältä.

Pelkästään Helsingissä korona-aikana on tapahtunut toinen toistaan vakavampia alaikäisten tekemiä väkivallantekoja: Vallilan ja Koskelan surmien lisäksi muun muassa huhtikuussa Rautatieasemalla tapahtunut puukotus ovat olleet alaikäisten tekemiä henkirikoksia.

Päälle tulevat Heinikarin mainitsemat jengit.

Tiedot ovat kuitenkin niukat. Poliisi ei halua paljastaa lähteitään julkisuuteen. Lisäksi Helsingin poliisin Heinikari muistuttaa, että jengit elävät julkisuudesta – jota poliisi ei halua niille antaa.

– Vaikuttaa siltä, että jengit nimenomaan tahtovat nimeä ja julkisuutta ja somejulkisuus selkeästi näyttelee tässä isoa osaa, Heinikari sanoi Iltalehdelle.

Vaikka nuorten pahoinvointi ei ainakaan vielä näy tilastoissa, on aiheellista pohtia, näkyykö korona-aika.

Saattaa nimittäin olla, että poliisin puheet roadman-kulttuurista ja jengeistä perustuvat tietoihin, joita edes tutkijoilla ei vielä ole.

Nuorisotutkija Kiilakoski muistuttaa, että poliisin ulostulojen jälkeen olisi aiheellista pohtia, mitä korona-aika on tehnyt lapsille ja nuorille.

– Kun me olemme tulossa ulos koronasta, viimeistään nyt meidän tulisi kysyä, mikä on lasten ja nuorten hyvää elämää, kun emme tulleet tehneeksi sitä 1,5 vuoden aikana. Tiedämme, että korona on ollut ollut stressaava tilanne tietylle nuorten joukolle.

Juttu jatkuu alla olevan kuvan jälkeen.

Pääasiassa nuoret voivat hyvin. Osa voi kuitenkin huonosti. ATTE KAJOVA

Osa rikoksista korostuu

Jo ennen koronaa tiedettiin se, että pääasiassa nuorilla menee hyvin.

Aiemmin kuitenkin ne, joilla on mennyt huonosti, saatiin pidettyä kiinni yhteiskunnassa esimerkiksi koulun ja harrastusten avulla.

Korona-aikana näin ei välttämättä kaikkien kohdalla ole.

Koronaa edeltävissä tilastoissa sekä Helsinki että osittain myös maahanmuuttajatausta korostuvat.

Nuoret eivät tee enemmän rikoksia kuin vanhempi väestö, mutta heillä on suurempi riski joutua rikosten uhriksi – varsinkin Helsingissä.

Rikollisuustilanne 2019 -raportin mukaan ”Helsingin korkeaa pahoinpitelyrikollisuuden määrää selittää osaltaan kaupungin asema suuralueensa huvitteluelämän, liikenteen ja anniskeluliiketoiminnan keskuksena".

Kiilakosken ja useiden muiden tutkijoiden Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle kirjoittama Suomi seuraavan sukupolven kasvuympäristönä –tutkimus osoittaa, etteivät maahanmuuttajanuoret ole yliedustettuina kaikissa rikoksissa.

Sen sijaan varkausrikoksissa on näkyvä ero sen suhteen, ovatko nuorten vanhemmat syntyneet Suomessa vai ulkomailla.

Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista 2,5 prosenttia on syntynyt varkauksiin ja 1,4 prosenttia väkivaltarikoksiin. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsilla osuudet ovat 5,6 ja 2 prosenttia.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Nuorisotyö pitää saada tutkijan mukaan kuntoon koronan jälkeen. ATTE KAJOVA

Korjaustoimia tehtävä

Koulut ovat olleet kiinni, kavereita ei ole voinut nähdä, harrastuksia ei ole ollut. Se saattaisi olla yksi syy, miksi joidenkin nuorten ongelmat korona-aikana ovat lisääntyneet.

– Sattumaa tai ei, mutta pääkaupunkiseudulla on ollut muuta maata rajumpia sulkutoimenpiteitä, jotka ovat kohdistuneet lapsiin ja nuoriin. Ei tietysti voi sanoa, johtuuko se tästä. Kyllä se kuitenkin huomion kiinnittää, että nämä tapahtumat, mistä nytkin puhutaan, ovat tapahtuneet nimenomaan pääkaupunkiseudulla, Kiilakoski sanoo.

Saattaa myös olla, että nuorten polarisaatio on lisääntynyt. Niillä, joilla menee hyvin, menee entistä paremmin ja niillä, joilla menee huonosti, menee entistä huonommin.

– Jos puhutaan jengiytymisestä, ei se ole uusi ilmiö. Yksinkertaisesti tämä lähtee siitä, että tehdään erilaisia paikkoja ja mahdollisuuksia, joissa nuoret pääsevät toteuttamaan itseään.

Esimerkeiksi Kiilakoski nostaa muun muassa jalkautuvan nuorisotyön.

– En olisi huolissani, koska näitä välineitä meillä on. Nyt pitää vaan katsoa, tarvitaanko nuorisotyöhön lisäresurssointia, Kiilakoski muistuttaa.