Tuulivoimakuljetukset ovat jo merkittävä tulonlähde pohjalaissatamille ja kasvua hamutaan lisää miljoonien satsauksilla

Pohjalaissatamat ovat hyötyneet alueen vilkkaasta tuulivoimalarakentamisesta. Se avittaa selvästi satamien liikenteen kasvua ja on tuonut merkittävän tilin.

Myös lähivuosien odotukset ovat korkealla. Noin neljännes suunnitteilla olevista tuulivoimaprojekteista sijoittuu Rannikko-Pohjanmaalle sekä Keski- ja Etelä-Pohjanmaalle.

Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomeen on ensi vuonna tavoitteena valmistua noin 250 tuulivoimalaa. (siirryt toiseen palveluun)

Moni satama hamuaakin lisää tuulivoimakuljetuksia. Varastoalueisiin, myllyjen osia liikutteleviin nostureihin ja reittikuljetuksiin on panostettu jo miljoonia euroja.

Kristiinankaupungista Kalajoelle on investoitu sekä tuulivoiman että muiden alojen tarpeisiin, ja lähivuosille on tiedossa lisää satsauksia.

Kaskisten satama on säilyttämässä (siirryt toiseen palveluun) asemansa EU:n kattavien liikennesatamien verkossa eli TEN-T-verkostossa. Ne satamat, jotka eivät verkostoon kuulu, joutuvat maksamaan investoinnit pääsääntöisesti ilman EU-rahaa eli omasta pussista.

Lue seuraavaksi: Pohjalaissatamat tippumassa pois tärkeiden EU-satamien verkosta – ministeri Harakka: ”EU:ssa tuijotetaan vain liikenne- ja henkilömääriä”

Myös uusien energia-alojen uskotaan kasvattavan rahdin määrää tulevina vuosina.

Lisää laivoja, lisää tuloja

Tuulivoimakuljetukset ovat Vaasassa jo merkittävä osa liiketoimintaa: tänä vuonna sataman kautta on kulkenut lähes 100 tuulivoimalaa. Vaikka määrä ei ensi vuonna ole yhtä suuri, on kasvua odotettavissa vuosille 2024–2025.

Vaasassa jatkuu infrastruktuurin laajentaminen raskaan RoRo-liikenteen tarpeisiin ja nostokapasiteetin lisäämiseksi.

Kokkolan sataman taloutta tuulivoimakuljetukset paikkaavat tänä vuonna miljoonilla euroilla, kun Ukrainan sota ja idän liikenteen romahdus kurittavat tulosta. Voimaloita kulki Kokkolan kautta viitisenkymmentä.

– Tuulivoimalat ovat yksi merkittävimmistä tulonlähteistä ja kasvuakin odotetaan, sanoo Kokkolan sataman toimitusjohtaja Torbjörn Witting.

Satama on varautunut etunojassa myös suurteollisuusalueelle tuleviin uusiin yrityksiin, vanhojen laajennuksiin ja tuulivoimaloiden lisätarpeisiin.

– Vielä uusi, noin 20 hehtaarin alue on kehitysvaiheessa. Siitä saadaan nopeasti lisätilaa, sanoo Witting.

Kalajoella tuulivoimalakuljetukset ovat lisääntyneet tänä vuonna selvästi.

– Sataman kautta kulki tänä vuonna ennätysmäärä eli noin 70 tuulivoimalaa. Meillä on 15 hehtaarin kenttä tuulivoimaloiden varastointiin, ja se riittää vähäksi aikaa. Laajennusmahdollisuuksiakin löytyy, kertoo Kalajoen sataman toimitusjohtaja Petri Nikupeteri.

Pietarsaaren satamakin toivoo isoa roolia rannikolle suunniteltujen merituulipuistojen sekä vetyteollisuuden kuljetuksissa. Myös Pietarsaaressa puitteita on valmisteltu viime vuodet. Valmiina on varastokenttää, nostureita ja erikoiskuljetusreitti.

– Tänä vuonna eteenpäin lähti meiltä jo joitain betonisia tuulivoimalan runkoputkia ja odotamme jatkossa toki lisää, kertoo sataman toimitusjohtaja Juha Hakala.

Kaskisten satamassa rahdin määrä putosi dramaattisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sota on vähentänyt rahtiliikennettä noin neljänneksen, mutta ensi vuonna näkymät kirkastuvat.

– Tuulivoimalat kompensoivat kyllä tulopuolella ja parantavat ensi vuoden näkymiä, sanoo toimitusjohtaja Patrik Hellman.

Tuulivoimaloiden lisäksi lähivuosina Kaskisiin odotetaan suurta kartonkitehdasta, jolloin sataman rahtiliikenne kasvaa entisestään.

– Se on merkittävä investointi alueelle ja tuo satamalle yli miljoona tonnia lisää tavaraa, mikä enemmän kuin tuplaa sataman rahtimäärän.

Kaikille riittää kuljetettavaa

Kvarkenportsin toimitusjohtaja Teijo Seppelin ei näe, että kuusi isoa satamaa olisi alueella liikaa, vaan vahvuus. Sen sijaan haasteena tulee olemaan kapasiteetin riittävyys kun offshore-projektit käynnistyvät.

– Voimaloiden laitevalmistajat valitsevat yleensä lähimpänä rakennushanketta olevan sataman. Näin satamat täydentävät toisiaan ja Pohjanmaalle on iso kilpailuetu, että meillä on useita hyviä satamia, uskoo Seppelin.

Myöskään Kaskisten sataman toimitusjohtaja Patrik Hellman ei näe, että pohjalaismaakuntien rannikolla olisi liikaa suuria satamia tai että ne kilpailisivat toisiaan vastaan. Etenkin nykytilanteessa länsirannikon satamien merkitys korostuu, ja se on näkynyt käytännössä kuluneen vuoden aikana.

– Suomi on saari, joten 90 prosenttia viennistä ja tuonnista tulee satamien kautta. Rahtimäärät ovat kasvamassa sellaisiin määriin, että tulosta tullaan tekemään kaikissa satamissa.