Osa-aikatyön kasvu selittää osaltaan työllisten määrän nopeaa kasvua tänä vuonna.
Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan Suomen työllisyystilanne paranee ja nuorisotyöttömyys putoaa alemmas kuin kertaakaan 1990-luvun laman jälkeen. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Emmi Tilvis STT
Suomessa työllisyys paranee, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste. Tänä vuonna työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73,7 prosenttiin ja vuonna 2024 74,3 prosenttiin.
Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta vuosikymmenen puoliväliin mennessä.
Työllisyys kasvaa tänä vuonna noin 51 000 hengellä. Osa-aikatyön kasvu on ollut hyvin voimakasta ja osaltaan selittänyt nopeaa työllisten määrän kasvua.
Kokoaikatyöllä mitattuna työllisyys on kasvanut hitaammin ja on vasta nyt suunnilleen pandemiaa edeltäneellä tasolla. TEMin alivaltiosihteerin Elina Pylkkäsen mukaan julkisen talouden näkökulmasta tärkeää on niin osa- kuin kokoaikatyön kasvun määrä.
”Tärkeää on se, että työntekijä löytää haluamansa eikä kyse ole vastentahtoisesta osa-aikatyöstä”, Pylkkänen sanoi ennusteen julkistustilaisuudessa.
Työllisyyden kasvaessa reippaasti työttömyysaste laskee tänä vuonna 6,4 prosenttiin. Työllisyyden kasvuvauhdin hiipuessa myös työttömyyden lasku hidastuu: työttömyysaste on kuusi prosenttia vuonna 2023 ja 5,9 prosenttia vuonna 2024.
Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä laskee ennusteen mukaan vuonna 2024 historiallisen alhaisiin lukemiin, eli matalammalle kuin kertaakaan 90-luvun laman jälkeen. Toisaalta nuorten määrä on pienentynyt, vaikka määrä onkin kääntymässä hetkellisesti heikkoon kasvuun.
TEMin erityisasiantuntijan Erno Mähösen mukaan lomautettujen työntekijöiden määrä alkaa olla lähellä historiallista normaalia, eli koronapandemian vaikutus on enää hyvin vähäinen.
Työmarkkinaennusteelle luovat epävarmuutta Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan mahdolliset vaikutukset työmarkkinoihin.
Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa kuluvana vuonna 1,5 prosenttia ja 1,7 prosenttia vuonna 2023. Vuodelle 2024 ennustetaan jälleen 1,5 prosentin kasvua.
Pitkäaikaistyöttömien määrän lasku vaikuttaa kiihtyvän. Mähösen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden määrä alkoi kääntyä laskuun viime kesän jälkeen.
”Nyt ollaan siinä tilanteessa, että kesästä alkaen arvioidaan, että pitkäaikaistyöttömyyden lasku kiihtyy voimakkaasti”, Mähönen sanoi julkistustilaisuudessa.
Avoimien työpaikkojen määrä on tällä hetkellä ennätyskorkealla avoimessa työnvälityksessä.
Suurin syy pitkäaikaistyöttömyyden määrän laskussa on se, että alkaneet työttömyysjaksot ovat jääneet lyhyiksi.
”Toisin sanoen ihmiset, jotka ovat jääneet työttömiksi, ovat keskimäärin työllistyneet hyvin nopeasti”, sanoi Mähönen.
Tänä keväänä on lisäksi näkynyt merkkejä siitä, että myös pitkäaikaiset työttömyysjaksot päättyvät.
”On myös sanottava, että yli kaksi vuotta kestäneiden työttömyysjakojen määrä on kasvussa.”
Mähösen mukaan tämä johtuu siitä, että koronakriisin alussa ihmisiä jäi niin paljon työttömäksi.
Ennustekaudelle ennakoidaan työvoiman määrän kasvua, joka johtuu ennen kaikkea hyvästä talouden kehityksestä. Työvoiman muodostavat työlliset ja työttömät.
”Eli kun talous kasvaa, niin se vetää työvoimaa työmarkkinoiden ulkopuolelta myös työnhakijoiksi”, sanoi TEMin erityisasiantuntija Minna Ylikännö.
Esimerkiksi koronaan liittyvien sulkutoimien aikana osa työnhakijoista luopui aktiivisesta työnhausta.
Työvoiman määrä kasvaa tänä vuonna noin 17 000 hengellä. Vuodelle 2023 ennustetaan enää noin 1 000 hengen kasvua.
”Kasvu keskittyy etenkin yli 55-vuotiaisiin ja vanhuuseläkkeelle siirtyneisiin tai siirtymässä oleviin”, kertoi Ylikännö.
Pitkällä aikavälillä väestön väheneminen rajoittaa työvoiman määrää.
TEMin mukaan Suomessa on pulaa työvoiman tarjonnasta eli työntekijöistä. Esimerkiksi sotealalla on ollut vaikeaa löytää kesätyöntekijöitä ja osassa yrityksiä pula työntekijöistä hidastaa kasvua.
