Palkansaajajärjestöt haluavat aloittaa neuvottelut palkankorotuksista viipymättä.
Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajien KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo, että kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden palkankorotuksista neuvotellaan helmikuun aikana. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Anni Keski-Heikkilä HS
Kunta- ja hyvinvointialueiden työntekijät eli esimerkiksi opettajat, varhaiskasvatuksen työntekijät ja hoitajat ovat saamassa osansa teollisuudenalojen sunnuntaina sovituista palkankorotuksista.
Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajien KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen sanoo, että osapuolet neuvottelevat sunnuntain sovun johtopäätöksistä helmikuun aikana.
Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajat ja palkansaajat sitoivat alan palkankorotukset keskeisiin vientialoihin eli teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden ratkaisuihin. Lisäksi laskennassa käytetään Auto- ja kuljetusalan ammattiliiton AKT:n kuorma-autoalan sopimusta, jota ei ole vielä syntynyt.
Lue lisää: Teollisuusliitto hyväksyi palkkaratkaisun, lakot peruuntuvat
Viisivuotinen palkkaohjelma nostaa kunta-alalla palkkoja yhteensä viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin näillä aloilla.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto arvioi sunnuntaina, että kunta- ja hyvinvointialueiden työntekijät tulevat saamaan 600 miljoonaa euroa lisää heidän sopimanaan.
Jalonen ei vielä suostu ennen järjestöjen neuvotteluja arvioimaan tarkemmin, millaisia palkankorotuksia esimerkiksi hoitajille tai opettajille on luvassa. Hän pitää ratkaisua kalliina koko kansantaloudelle.
”Puhutaan noin kolmen miljardin lisäkustannuksista kaikille suomalaisille työnantajille, yksityisille ja julkisille.”
Miten kuntien ja hyvinvointialueiden talous kestää tämän?
”Sitä on vaikeaa arvioida tässä vaiheessa. Mutta tiukalla varmasti ollaan kaiken kaikkiaan tämän ratkaisun vuoksi”, Jalonen sanoo.
Jalonen pitää syyllisinä kalliiseen sopimukseen Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jäsenliittoja, joiden linja työehtosopimusten sopimuskausiin oli eri kuin KT:n ja metsäteollisuuden yritysten.
EK:n jäsenliitot sopivat palkoista ja työrauhasta niin sanotuilla 1+1-mallin sopimuksilla, kun KT on tehnyt vähintään kahden vuoden yhtäjaksoisia sopimuksia.
”Sieltä tulee tämän ratkaisun kalleus. 1+1-mallin heikkoudet toteutuvat pahimmalla mahdollisella tavalla”, Jalonen sanoo.
Kunta- ja hyvinvointialueiden palkansaajapuolella on halua aloittaa neuvottelut palkankorotuksista heti.
Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Julkisen alan unioni Jau (JHL ja Jyty) lähettivät maanantaina tiedotteen, jossa ne muistuttivat teollisuuden palkankorotusten vaikutuksista.
”Teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa on sunnuntaina hyväksytty uudet työehtosopimukset, joten neuvottelujen aloittaminen kunta- ja hyvinvointialueiden palkantarkistuksista on ajankohtaista ja se on tehtävä viipymättä”, järjestöt sanovat tiedotteessa.
Sopimuksen mukaan jos verrokkialojen sopimusratkaisujen kustannusvaikutukset ylittävät tälle ja ensi vuodelle jo sovitut 1,9 prosentin korotukset, ylimenevästä osuudesta lisätään yleiskorotuksiin 70 prosenttia ja 30 prosenttia sovitaan paikallisesti.
